Väitös (synnytys- ja naistentautioppi): LL Lotta Kemppinen
Aika
28.11.2025 klo 12.00 – 16.00
LL Lotta Kemppinen esittää väitöskirjansa ”Iron Deficiency Anemia in Pregnancy - Effects on Maternal and Neonatal Outcome” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-luentosali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Vasilis Sitras (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Kaarin Mäkikallio (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0439-6 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Maailman terveysjärjestö arvioi, että lähes 40 % raskaana olevista naisista kärsii raskausajan anemiasta, jonka yleisin syy on raudanpuute. Suomessakin raudanpuute on useimmiten anemian taustalla, ja odottajista noin 10–20 %:lla hemoglobiinitaso on raskauden aikana alle 110 mg/l. Maailmalla raskausajan anemia on liitetty useisiin äidin ja vastasyntyneen komplikaatioihin, esimerkiksi ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön kasvuhidastumaan. Aneemisella odottajilla myös keisarileikkauksen todennäköisyys on tavanomaista suurempi.
Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, miten raskausajan raudanpuuteanemia vaikuttaa äidin ja vastasyntyneen ennusteeseen Suomessa, ja tutkia onko suonensisäinen rautahoito suun kautta annosteltavaa hoitoa tehokkaampi anemian korjaamisessa. Lisäksi selvitimme raskausajan anemian vaikutusta äidin psyykkiseen vointiin raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen ja tutkimme myös loppuraskauden anemian vaikutusta imetyksen kestoon.
Tutkimuksemme osoitti, että raskausajan keskivaikea tai vaikea anemia lisää äidin riskiä synnytyksen jälkeisille tulehduksille ja pidentää sairaalassaoloaikaa synnytyksen jälkeen. Äidin keskivaikea tai vaikea anemia lisää myös meillä riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön kasvuhidastumaan. Sen sijaan lievä anemia raskausaikana ei vaikuttanut äidin masennus- tai ahdistuneisuusoireisiin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen, eikä lyhentänyt imetyksen kestoa. Suonensisäinen rautahoito nosti hemoglobiiniarvoa suun kautta annosteltavaa rautahoitoa tehokkaammin, mutta vaikutus ei heijastunut äidin ja vastasyntyneen vointiin tai ennusteeseen.
Raskausajan anemia koskettaa merkittävää osaa raskaana olevista naisista Suomessa huolimatta kattavasta neuvolan hemoglobiiniseulonnasta ja aikaisesta rautahoidon aloituksesta. Tutkimuksemme tulokset ovat merkittäviä, sillä ne osoittavat keskivaikean ja vaikean raskausajan anemian huonontavan äidin ja vastasyntyneen ennustetta myös suomalaisessa aineistossa. Toisaalta lievä raskausanemia ei vaikuta lisäävän äidin psyykkistä oireilua raskausaikana tai synnytyksen jälkeen, eikä lyhennä imetyksen kestoa. Oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen anemian hoito raskausaikana on tärkeää äidin ja vastasyntyneen ennusteen parantamiseksi.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Vasilis Sitras (Oslon yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Kaarin Mäkikallio (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0439-6 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Maailman terveysjärjestö arvioi, että lähes 40 % raskaana olevista naisista kärsii raskausajan anemiasta, jonka yleisin syy on raudanpuute. Suomessakin raudanpuute on useimmiten anemian taustalla, ja odottajista noin 10–20 %:lla hemoglobiinitaso on raskauden aikana alle 110 mg/l. Maailmalla raskausajan anemia on liitetty useisiin äidin ja vastasyntyneen komplikaatioihin, esimerkiksi ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön kasvuhidastumaan. Aneemisella odottajilla myös keisarileikkauksen todennäköisyys on tavanomaista suurempi.
Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, miten raskausajan raudanpuuteanemia vaikuttaa äidin ja vastasyntyneen ennusteeseen Suomessa, ja tutkia onko suonensisäinen rautahoito suun kautta annosteltavaa hoitoa tehokkaampi anemian korjaamisessa. Lisäksi selvitimme raskausajan anemian vaikutusta äidin psyykkiseen vointiin raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen ja tutkimme myös loppuraskauden anemian vaikutusta imetyksen kestoon.
Tutkimuksemme osoitti, että raskausajan keskivaikea tai vaikea anemia lisää äidin riskiä synnytyksen jälkeisille tulehduksille ja pidentää sairaalassaoloaikaa synnytyksen jälkeen. Äidin keskivaikea tai vaikea anemia lisää myös meillä riskiä ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön kasvuhidastumaan. Sen sijaan lievä anemia raskausaikana ei vaikuttanut äidin masennus- tai ahdistuneisuusoireisiin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen, eikä lyhentänyt imetyksen kestoa. Suonensisäinen rautahoito nosti hemoglobiiniarvoa suun kautta annosteltavaa rautahoitoa tehokkaammin, mutta vaikutus ei heijastunut äidin ja vastasyntyneen vointiin tai ennusteeseen.
Raskausajan anemia koskettaa merkittävää osaa raskaana olevista naisista Suomessa huolimatta kattavasta neuvolan hemoglobiiniseulonnasta ja aikaisesta rautahoidon aloituksesta. Tutkimuksemme tulokset ovat merkittäviä, sillä ne osoittavat keskivaikean ja vaikean raskausajan anemian huonontavan äidin ja vastasyntyneen ennustetta myös suomalaisessa aineistossa. Toisaalta lievä raskausanemia ei vaikuta lisäävän äidin psyykkistä oireilua raskausaikana tai synnytyksen jälkeen, eikä lyhennä imetyksen kestoa. Oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen anemian hoito raskausaikana on tärkeää äidin ja vastasyntyneen ennusteen parantamiseksi.
Viestintä