Väitös (synnytys- ja naistentautioppi): LL Nelli Kalliomaa
Aika
9.2.2024 klo 12.00 - 16.00
LL Nelli Kalliomaa esittää väitöskirjansa ”Host genetic factors and human papillomavirus transmission and infection outcomes among family members” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 09.02.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/0b02a1ae-b6de-41bf-9e12-696722cae4b8/public
Vastaväittäjänä toimii tohtori Kate Cuschieri (University of Edinburgh, Skotlanti) ja kustoksena professori Päivi Polo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9586-8
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ihmisen papilloomavirus (human papillomavirus, HPV) -infektio on yksi yleisimmistä seksivälitteisesti tarttuvista taudeista. Viime aikoina on kuitenkin tunnistettu myös ei-seksivälitteisiä tartuntareittejä, kuten perheen sisäinen, vanhemmasta lapseen tapahtuva tartunta, mutta näistä tiedetään vielä hyvin vähän. Kroonisella HPV-infektiolla on todettu olevan merkittävä rooli erityisesti kohdunkaulan ja suunielusyövän kehityksessä. Edelleen on epäselvää, miksi joillakin ihmisillä genitaali- tai suun alueen HPV-infektio kroonistuu ja etenee syövän esiasteiden kautta syöväksi, kun taas suurimmalla osalla HPV-infektio parantuu itsestään immuunipuolustuksen ansiosta. Geneettisistä ja immunologisista tekijöistä, jotka vaikuttavat HPV-infektion kroonistumiseen ja mahdolliseen syövän kehitykseen, tarvitaan lisää tietoa.
Väitöskirjatutkimuksessani tutkin, voiko HPV tarttua äideistä ja isistä heidän vastasyntyneisiin lapsiinsa. Lisäksi kartoitin HLA-G-geenien vaikutusta miesten HPV-infektion luonnolliseen taudinkulkuun sekä HPV-infektion tartuntaan isältä lapselle. Tutkimukseen sisällytettiin suomalaisen HPV perhetutkimuksen (Finnish Family HPV Study) 319 äitiä, 132 isää ja heidän 321 vastasyntynyttä lastaan. HPV-näytteet kerättiin vanhemmilta äidin raskausaikana ja vastasyntyneiltä heti syntymän jälkeen. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta määritettiin HLA-G geenit.
Tutkimuksessani vastasyntyneistä lapsista löydettiin samoja HPV-tyyppejä kuin heidän äideistään ja isistään. Tiettyjen HLA-G alleelien osoitettiin lisäävän isän genitaalialueen HPV-infektioriskiä, kun taas toiset alleelit osoittautuivat suojaavan suun HPV-infektiolta ja infektion kroonistumiselta. HLA-G näytti vaikuttavan myös isä-lapsiväliseen HPV-tartuntaan.
Yhtenäiset HPV-tyypit vanhemmilla ja lapsilla viittavat siihen, että HPV voi siirtyä molemmista vanhemmista lapseen jo raskauden tai synnytyksen aikana. Kuitenkin isän roolista vastasyntyneen HPV-tartunnassa tarvitaan vielä lisätietoa. Vaikka tiedetään, että suurin osa vastasyntyneen HPV-infektioista parantuu itsestään, tulevaisuudessa on tärkeää selvittää, mikä on varhaislapsuuden HPV-infektion vaikutus yksilön riskiin saada HPV-välitteinen syöpä myöhemmällä iällä. Tämä tutkimus on tietääksemme ensimmäinen, joka osoittaa, että HLA-G saattaa vaikuttaa isän HPV-infektion ilmenemiseen ja hänen vastasyntyneen lapsensa riskiin saada HPV-tartunta. Tulevaisuudessa HLA-G voisi olla potentiaalinen markkeri ennustamaan yksilön riskiä HPV-infektion kroonistumiselle, mutta lisätutkimuksia tämän suhteen tarvitaan vielä lisää.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/0b02a1ae-b6de-41bf-9e12-696722cae4b8/public
Vastaväittäjänä toimii tohtori Kate Cuschieri (University of Edinburgh, Skotlanti) ja kustoksena professori Päivi Polo (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on synnytys- ja naistentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9586-8
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ihmisen papilloomavirus (human papillomavirus, HPV) -infektio on yksi yleisimmistä seksivälitteisesti tarttuvista taudeista. Viime aikoina on kuitenkin tunnistettu myös ei-seksivälitteisiä tartuntareittejä, kuten perheen sisäinen, vanhemmasta lapseen tapahtuva tartunta, mutta näistä tiedetään vielä hyvin vähän. Kroonisella HPV-infektiolla on todettu olevan merkittävä rooli erityisesti kohdunkaulan ja suunielusyövän kehityksessä. Edelleen on epäselvää, miksi joillakin ihmisillä genitaali- tai suun alueen HPV-infektio kroonistuu ja etenee syövän esiasteiden kautta syöväksi, kun taas suurimmalla osalla HPV-infektio parantuu itsestään immuunipuolustuksen ansiosta. Geneettisistä ja immunologisista tekijöistä, jotka vaikuttavat HPV-infektion kroonistumiseen ja mahdolliseen syövän kehitykseen, tarvitaan lisää tietoa.
Väitöskirjatutkimuksessani tutkin, voiko HPV tarttua äideistä ja isistä heidän vastasyntyneisiin lapsiinsa. Lisäksi kartoitin HLA-G-geenien vaikutusta miesten HPV-infektion luonnolliseen taudinkulkuun sekä HPV-infektion tartuntaan isältä lapselle. Tutkimukseen sisällytettiin suomalaisen HPV perhetutkimuksen (Finnish Family HPV Study) 319 äitiä, 132 isää ja heidän 321 vastasyntynyttä lastaan. HPV-näytteet kerättiin vanhemmilta äidin raskausaikana ja vastasyntyneiltä heti syntymän jälkeen. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta määritettiin HLA-G geenit.
Tutkimuksessani vastasyntyneistä lapsista löydettiin samoja HPV-tyyppejä kuin heidän äideistään ja isistään. Tiettyjen HLA-G alleelien osoitettiin lisäävän isän genitaalialueen HPV-infektioriskiä, kun taas toiset alleelit osoittautuivat suojaavan suun HPV-infektiolta ja infektion kroonistumiselta. HLA-G näytti vaikuttavan myös isä-lapsiväliseen HPV-tartuntaan.
Yhtenäiset HPV-tyypit vanhemmilla ja lapsilla viittavat siihen, että HPV voi siirtyä molemmista vanhemmista lapseen jo raskauden tai synnytyksen aikana. Kuitenkin isän roolista vastasyntyneen HPV-tartunnassa tarvitaan vielä lisätietoa. Vaikka tiedetään, että suurin osa vastasyntyneen HPV-infektioista parantuu itsestään, tulevaisuudessa on tärkeää selvittää, mikä on varhaislapsuuden HPV-infektion vaikutus yksilön riskiin saada HPV-välitteinen syöpä myöhemmällä iällä. Tämä tutkimus on tietääksemme ensimmäinen, joka osoittaa, että HLA-G saattaa vaikuttaa isän HPV-infektion ilmenemiseen ja hänen vastasyntyneen lapsensa riskiin saada HPV-tartunta. Tulevaisuudessa HLA-G voisi olla potentiaalinen markkeri ennustamaan yksilön riskiä HPV-infektion kroonistumiselle, mutta lisätutkimuksia tämän suhteen tarvitaan vielä lisää.
Viestintä