Väitös (terveystiede): MSc Joyce Yuen Ting LAM
MSc Joyce Yuen Ting LAM esittää väitöskirjansa ”Avolition: emotion-behaviour coupling in people with schizophrenia and schizotypal traits” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 31.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu3, Assistentinkatu 5, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65980311976 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jaana Suvisaari (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on terveystiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Motivaation puute on vakavan mielen sairauden, skitsofrenian, keskeinen oire. On ehdotettu, että skitsofreniaa sairastavilla on vaikeuksia kääntää tunnekokemuksia toiminnaksi, mikä johtaa kyvyttömyyteen etsiä miellyttäviä kokemuksia tai välttää epämiellyttäviä. Käytännössä tämä ilmenee usein vaikeutena aloittaa ja ylläpitää tehtäviä ja tavoitteita. Tämän seurauksena skitsofreniaan sairastuneita saatetaan pitää passiivisina tai haluttomina huolehtimaan itsestään tai noudattamaan hoito-ohjeita, mikä voi myötävaikuttaa sairauden leimaan ja epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Toisaalta epäillään myös, että ihmisillä, joilla ei ole sairautta mutta skitsofrenian kaltaisia piirteitä, saattaa olla myös samankaltaisia motivaatiovaikeuksia.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin tunnekokemusten ja ponnistelua vaativan käyttäytymisen välistä yhteyttä tietokoneistetun käyttäytymistehtävän avulla skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä ja niillä, joilla oli sairauteen liittyviä piirteitä. Lisätutkimuksessa selvitettiin motivaation puutteen yhteyttä työmuistin heikentymiseen ja aivojen toiminnallisuuteen. Tulokset haastavat aiemmat tutkimukset ja viittaavat siihen, että erityisesti skitsofrenialle ominainen toiminnan ja tunteiden välinen kuilu saattaa olla suurempi kuin aiemmin on ajateltu. Nämä havainnot auttavat mahdollisesti selittämään, miksi sairauteen liittyy niin merkittävästi muille näyttäytyvä motivaation puute. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tunnistaa, että matala motivaatio on osa sairautta, ei välinpitämättömyyttä itseä, muita tai hoitoa kohtaan. On tärkeä tarjota hoitoa, joka on ymmärtävää ja mukautettua jokaisen henkilön erityisiin tarpeisiin.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65980311976 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jaana Suvisaari (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja kustoksena professori Maritta Välimäki (Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on terveystiede.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Motivaation puute on vakavan mielen sairauden, skitsofrenian, keskeinen oire. On ehdotettu, että skitsofreniaa sairastavilla on vaikeuksia kääntää tunnekokemuksia toiminnaksi, mikä johtaa kyvyttömyyteen etsiä miellyttäviä kokemuksia tai välttää epämiellyttäviä. Käytännössä tämä ilmenee usein vaikeutena aloittaa ja ylläpitää tehtäviä ja tavoitteita. Tämän seurauksena skitsofreniaan sairastuneita saatetaan pitää passiivisina tai haluttomina huolehtimaan itsestään tai noudattamaan hoito-ohjeita, mikä voi myötävaikuttaa sairauden leimaan ja epäoikeudenmukaiseen kohteluun. Toisaalta epäillään myös, että ihmisillä, joilla ei ole sairautta mutta skitsofrenian kaltaisia piirteitä, saattaa olla myös samankaltaisia motivaatiovaikeuksia.
Tässä väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin tunnekokemusten ja ponnistelua vaativan käyttäytymisen välistä yhteyttä tietokoneistetun käyttäytymistehtävän avulla skitsofreniaa sairastavilla henkilöillä ja niillä, joilla oli sairauteen liittyviä piirteitä. Lisätutkimuksessa selvitettiin motivaation puutteen yhteyttä työmuistin heikentymiseen ja aivojen toiminnallisuuteen. Tulokset haastavat aiemmat tutkimukset ja viittaavat siihen, että erityisesti skitsofrenialle ominainen toiminnan ja tunteiden välinen kuilu saattaa olla suurempi kuin aiemmin on ajateltu. Nämä havainnot auttavat mahdollisesti selittämään, miksi sairauteen liittyy niin merkittävästi muille näyttäytyvä motivaation puute. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tunnistaa, että matala motivaatio on osa sairautta, ei välinpitämättömyyttä itseä, muita tai hoitoa kohtaan. On tärkeä tarjota hoitoa, joka on ymmärtävää ja mukautettua jokaisen henkilön erityisiin tarpeisiin.
Viestintä