Väitös (tietojärjestelmätiede): KTM Mari Hartemo
Aika
15.12.2023 klo 12.15 - 16.15
KTM Mari Hartemo esittää väitöskirjansa ”Empowering Email Marketing” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.12.2023 klo 12.15 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Ranjan Kini (Indiana University Northwest, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Reima Suomi (Turun kauppakorkeakoulu). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9514-1
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ei pelkkää dataa vaan myös osallistamista – nykyaikaista sähköpostimarkkinointia tehdään vastaanottajien kanssa
Internetin kiihdyttämät muutokset liiketoimintaympäristössä ovat vaikuttaneet organisaatioiden ja kuluttajien välisiin valtasuhteisiin ja synnyttäneet tarpeen siirtyä massamarkkinoinnista vuorovaikutteisempaan ja räätälöidympään viestintään. KTM Mari Hartemon väitöskirjatutkimus osoittaa, että kuluttajien itse ilmoittamien mieltymysten mukaan räätälöidyt markkinointiviestit ovat tuottavampia kuin pelkkää havaittua dataa hyödyntävät.
Hartemo tarkasteli väitöskirjassaan voimaannuttavan sähköpostimarkkinoinnin strategiaa, jossa markkinoijat kysyvät vastaanottajien toiveita ja muokkaavat sähköpostiensa sisällön niiden perusteella. Strategia osoittautui kannattavaksi työn empiirisissä testeissä. Vastaanottajan lupaan perustuva viestintä, aktiivinen vuorovaikutus ja sitä kautta syntynyt merkityksellinen sisältö lisäsivät sähköpostimarkkinoinnin avauksia, klikkauksia ja konversioita.
Markkinoijan näkökulmasta sähköposti on jo pitkään ollut kiinnostava ja erittäin kannattava viestintäkanava, joka toimii hyvin datalähtöisessä markkinoinnissa. Jatkuvasti kehittyvät asiakastietojärjestelmät ja markkinoinnin työkalut, koneoppiminen ja tekoäly tarjoavat mahdollisuuksia aiempaa automatisoidumpaan, kohdennettuun viestintään. Myös sisältöjen testaaminen ja optimoiminen on helppoa ja kuluttajan käyttäytymisdatan perusteella tehtävästä personoinnista on tullut yhä tavallisempaa.
Hartemon tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa pelkkään havaittuun käyttäytymisdataan perustuvan tietojen keräämisen ja sen pohjalta tapahtuvan sisällön personoinnin ja muistuttaa, että myös Euroopan unionin tietosuojaviranomaiset suhtautuvat asiaan kriittisesti. Sen sijaan tutkimus suosittaa kuluttajien omaan osallistumiseen ja tietojen vapaaehtoiseen antamiseen perustuvaa sisällön räätälöintiä eli kustomointia. Tämä edellyttää organisaatioilta tahtoa asiakaslähtöiseen viestintään, kehittynyttä asiakastiedon hallintaa sekä jatkuvaa vuoropuhelua kuluttajien kanssa.
Maailmassa lähetetään päivittäin arviolta 306 miljardia sähköpostia, joista puolet markkinointiviestejä. Vain 13 % näistä viesteistä koetaan hyödyllisinä. Sähköpostien määrän lisäämisen sijaan tutkimus kannustaa viestien laadun parantamiseen: kuluttajan itse ilmoittamien mieltymysten mukaan räätälöidyt viestit voivat johtaa lähes 40 % parempiin tuloksiin.
Vastaväittäjänä toimii professori Ranjan Kini (Indiana University Northwest, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Reima Suomi (Turun kauppakorkeakoulu). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietojärjestelmätiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9514-1
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Ei pelkkää dataa vaan myös osallistamista – nykyaikaista sähköpostimarkkinointia tehdään vastaanottajien kanssa
Internetin kiihdyttämät muutokset liiketoimintaympäristössä ovat vaikuttaneet organisaatioiden ja kuluttajien välisiin valtasuhteisiin ja synnyttäneet tarpeen siirtyä massamarkkinoinnista vuorovaikutteisempaan ja räätälöidympään viestintään. KTM Mari Hartemon väitöskirjatutkimus osoittaa, että kuluttajien itse ilmoittamien mieltymysten mukaan räätälöidyt markkinointiviestit ovat tuottavampia kuin pelkkää havaittua dataa hyödyntävät.
Hartemo tarkasteli väitöskirjassaan voimaannuttavan sähköpostimarkkinoinnin strategiaa, jossa markkinoijat kysyvät vastaanottajien toiveita ja muokkaavat sähköpostiensa sisällön niiden perusteella. Strategia osoittautui kannattavaksi työn empiirisissä testeissä. Vastaanottajan lupaan perustuva viestintä, aktiivinen vuorovaikutus ja sitä kautta syntynyt merkityksellinen sisältö lisäsivät sähköpostimarkkinoinnin avauksia, klikkauksia ja konversioita.
Markkinoijan näkökulmasta sähköposti on jo pitkään ollut kiinnostava ja erittäin kannattava viestintäkanava, joka toimii hyvin datalähtöisessä markkinoinnissa. Jatkuvasti kehittyvät asiakastietojärjestelmät ja markkinoinnin työkalut, koneoppiminen ja tekoäly tarjoavat mahdollisuuksia aiempaa automatisoidumpaan, kohdennettuun viestintään. Myös sisältöjen testaaminen ja optimoiminen on helppoa ja kuluttajan käyttäytymisdatan perusteella tehtävästä personoinnista on tullut yhä tavallisempaa.
Hartemon tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa pelkkään havaittuun käyttäytymisdataan perustuvan tietojen keräämisen ja sen pohjalta tapahtuvan sisällön personoinnin ja muistuttaa, että myös Euroopan unionin tietosuojaviranomaiset suhtautuvat asiaan kriittisesti. Sen sijaan tutkimus suosittaa kuluttajien omaan osallistumiseen ja tietojen vapaaehtoiseen antamiseen perustuvaa sisällön räätälöintiä eli kustomointia. Tämä edellyttää organisaatioilta tahtoa asiakaslähtöiseen viestintään, kehittynyttä asiakastiedon hallintaa sekä jatkuvaa vuoropuhelua kuluttajien kanssa.
Maailmassa lähetetään päivittäin arviolta 306 miljardia sähköpostia, joista puolet markkinointiviestejä. Vain 13 % näistä viesteistä koetaan hyödyllisinä. Sähköpostien määrän lisäämisen sijaan tutkimus kannustaa viestien laadun parantamiseen: kuluttajan itse ilmoittamien mieltymysten mukaan räätälöidyt viestit voivat johtaa lähes 40 % parempiin tuloksiin.
Viestintä