Väitös (tietotekniikka): DI Jukka-Pekka Sirkiä
DI Jukka-Pekka Sirkiä esittää väitöskirjansa ”Investigating Multi-Wavelength Photoplethysmography for Hemodynamic Monitoring” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.6.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Agora, luentosali XXI, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori John Allen (Coventryn yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena apulaisprofessori Matti Kaisti (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietotekniikka.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Fotopletysmografia on yleisesti käytetty tekniikka ns. puettavissa laitteissa, kuten älykelloissa ja -sormuksissa. Tekniikassa ihoon kohdistetaan tyypillisesti vihreää valoa ja takaisin siroavan valon voimakkuuden vaihteluista lasketaan algoritmien avulla muun muassa syke.
Tässä väitöstyössä tutkitaan fotopletysmografian moniaallonpituustekniikkaa, jossa sormenpään ihoa valaistaan samanaikaisesti aina sinisen valon aallonpituusalueelta lähi-infrapuna-alueelle. Tekniikassa siis hyödynnetään valon eri aallonpituuksien erilaista kykyä tunkeutua ihoon – yksinkertaistaen, mitä pidempi aallonpituus on, sitä syvemmälle ihoon valo tunkeutuu.
Laaja aallonpituusalue mahdollistaa informaation saamisen niin pinnallisista pienistä verisuonista kuin syvemmällä ihossa olevista suuremmista valtimoista. Työssä tekniikka yhdistetään lisäksi sensorin kontaktipainetta säätelevään järjestelmään, jolloin sensorin alaisten verisuonten tilaa voidaan muuttaa ja näin aktiivisesti vaikuttaa signaalien informaatiosisältöön.
Väitöstyössä kehitetään useampi moniaallonpituusfotopletysmografiaan pohjautuva laite, joilla tehdään kokeellisia mittauksia. Laitteiden signaaleista saadaan uudenlaista tietoa verisuonten tilasta, suuremmista verisuonista pienempiin suoniin saakka. Menetelmällä voidaan esimerkiksi mitata samanaikaisesti sekä syvemmällä olevien valtimoiden että mikroverisuoniin kuuluvien pienempien suonten verenpaine.
Mikroverisuonten roolia erilaisissa taudeissa, kuten verenpainetaudissa, ei vielä täysin ymmärretä, joten uudenlaisille mittausmenetelmille on tarvetta. Puettavien laitteiden puolella menetelmällä voidaan lisätä mittaustarkkuutta ja mahdollisesti mitata uudenlaisia parametreja.
Vastaväittäjänä toimii professori John Allen (Coventryn yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena apulaisprofessori Matti Kaisti (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietotekniikka.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Fotopletysmografia on yleisesti käytetty tekniikka ns. puettavissa laitteissa, kuten älykelloissa ja -sormuksissa. Tekniikassa ihoon kohdistetaan tyypillisesti vihreää valoa ja takaisin siroavan valon voimakkuuden vaihteluista lasketaan algoritmien avulla muun muassa syke.
Tässä väitöstyössä tutkitaan fotopletysmografian moniaallonpituustekniikkaa, jossa sormenpään ihoa valaistaan samanaikaisesti aina sinisen valon aallonpituusalueelta lähi-infrapuna-alueelle. Tekniikassa siis hyödynnetään valon eri aallonpituuksien erilaista kykyä tunkeutua ihoon – yksinkertaistaen, mitä pidempi aallonpituus on, sitä syvemmälle ihoon valo tunkeutuu.
Laaja aallonpituusalue mahdollistaa informaation saamisen niin pinnallisista pienistä verisuonista kuin syvemmällä ihossa olevista suuremmista valtimoista. Työssä tekniikka yhdistetään lisäksi sensorin kontaktipainetta säätelevään järjestelmään, jolloin sensorin alaisten verisuonten tilaa voidaan muuttaa ja näin aktiivisesti vaikuttaa signaalien informaatiosisältöön.
Väitöstyössä kehitetään useampi moniaallonpituusfotopletysmografiaan pohjautuva laite, joilla tehdään kokeellisia mittauksia. Laitteiden signaaleista saadaan uudenlaista tietoa verisuonten tilasta, suuremmista verisuonista pienempiin suoniin saakka. Menetelmällä voidaan esimerkiksi mitata samanaikaisesti sekä syvemmällä olevien valtimoiden että mikroverisuoniin kuuluvien pienempien suonten verenpaine.
Mikroverisuonten roolia erilaisissa taudeissa, kuten verenpainetaudissa, ei vielä täysin ymmärretä, joten uudenlaisille mittausmenetelmille on tarvetta. Puettavien laitteiden puolella menetelmällä voidaan lisätä mittaustarkkuutta ja mahdollisesti mitata uudenlaisia parametreja.
Viestintä