Väitös (valtio-oppi): VTM Kimmo Makkonen
VTM Kimmo Makkonen esittää väitöskirjansa ”Edustustekoja Suomesta: eduskunnan täysistuntopuheet, ulkosuomalaisasiat, vaalilupaukset ja hallitusohjelmat” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 13.6.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Poutanen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori Antti Pajala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on valtio-oppi.
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Kimmo Makkosen väitöstutkimus analysoi suomalaisessa politiikassa tehtyjä edustustekoja useista näkökulmista eri menetelmin. Tutkittuja aineistoja ovat eduskunnan täysistuntokeskustelut, puolueiden vaaliohjelmat ja hallitusohjelmat. Väitös koostuu neljästä artikkelista, joita yhdistää kokonaistutkimuksellinen ote: kaikki tutkittujen ajanjaksojen tapaukset sisällytettiin aineistoihin. Siten väittelijä huomioi poliitikkojen arkisen työn tuottamat lukuisat edustusteot pitkiltä ajanjaksoilta.
Ensimmäinen artikkeli tuottaa laskennalliseen LDA-aihemallinnukseen perustuvan kokonaiskuvan eduskunnan suomenkielisistä täysistuntokeskusteluista valtiopäivävuosina 1999–2014. Tuolta ajalta analyysiin tuli kaikkiaan 181 539 suomenkielistä täysistuntopuheenvuoroa. Yksinkertaistaen voidaan ajatella, että LDA-malli tuottaa jokaiselle puheenvuorolle prosenttiosuudet siitä, mistä aiheista kukin puhe koostui. Analyysi vastaa kysymykseen, mistä eduskunta keskusteli tuolloin. Samassa yhteydessä uutena metodisena sovellutuksena tulee esille osuuskorrelaatiokertoimien käyttö LDA-aiheiden yhdessäesiintymisen analyysiin.
Toinen tutkimuskysymys on, missä määrin ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia on edustettu kotimaan politiikassa. Analyysi perustuu täysistuntokeskusteluihin, kansanedustajien valtiopäivätoimiin ja valtiopäiväasiakirjoihin useilta vuosikymmeniltä. Ensin väitös rajaa, mitkä ovat keskeisimpiä ulkosuomalaisasioista, ja sitten analysoi, kuinka ne ovat olleet esillä, kun ulkosuomalaiset on mainittu lainsäädäntötyössä. Tällaiset edustusteot osoittautuivat niukkalukuisiksi lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia, kuten kaksoiskansalaisuutta tai kirjeäänestystä käsitelleet keskustelut. Johtopäätös on, että ulkomailla asuvia kansalaisia edustivat kotimaan politiikassa vain muutamat kansanedustajat toisinaan.
Väitöksen kolmas artikkeli analysoi 29.5.2015–6.6.2019 toimineen Sipilän hallituksen kolmen puolueen vaaliohjelmissaan tekemien vaalilupausten toteutumista. Tutkimus perustuu lupausedustamisen teoriaan, jonka mukaan kansalaiset palkitsevat tai rankaisevat puolueita sen mukaan, miten ne ovat toteuttaneet vaalilupauksensa, huomioiden samalla, mitä tulevalle kaudelle luvataan. Tutkimus perustuu vertailevan vaalilupaustutkimuksen käytäntöihin. Niiden mukaisesti aineisto rajataan sellaisiin vaalilupauksiin, jotka ovat niin täsmällisesti muotoiltuja, että niiden toteutuminen on todennettavissa viimeistään vaalikauden päättyessä. Hallitusvastuussa kokeneet puolueet keskusta ja kokoomus toteuttivat enemmistön vaalilupauksistaan ainakin osin, mutta perussuomalaisilla toteutettujen vaalilupausten osuus jäi huomattavasti vähäisemmäksi. Keskustan ja kokoomuksen kohdalla vaalilupausten toteutuminen vastasi Länsi-Euroopan demokratioissa tavallista tasoa. Se osoitti, että puolueet suhtautuvat vaalilupauksiinsa vakavasti ja toteuttavat niistä merkittävän osan.
Neljäs tutkimuskysymys on, mitkä tekijät selittävät vaalilupauksen todennäköisyyttä tulla sisällytetyksi hallitusohjelmaan. Aineistona on vuosien 2011, 2015 ja 2019 eduskuntavaaliohjelmissa esitetyt vaalilupaukset. Analyysi perustuu hallituskoalitioiden muodostamisteorian käsitteisiin salienssi ja preferenssien tangentiaalisuus. Regressioanalyysin mukaan kummallakin on yhteys sisällyttämistodennäköisyyksiin. Uutena näkökulmana analyysi huomioi myös mahdollisuuden mainita vaalilupaus hallitusohjelmassa siten, ettei sen toteuttamiseen kuitenkaan sitouduta. Myös hallitusohjelmakirjaus on tulkittavissa edustusteoksi, sillä se on tärkeä vaihe kohti vaalilupauksen toteuttamista.
Kokonaisuudessaan väitös avartaa käsitystä poliitikkojen tekemän edustustyön laajuudesta. Vaalilupausten toteutumisen kohdalla väitös antaa arvostusta puolueille, jotka kompromissien välttämättömyydestä huolimatta tekevät, mitä lupaavat. Analysoimalla mittavia aineistokokonaisuuksia väitöstutkimus auttaa hahmottamaan edustustekojen suurta kirjoa jokapäiväisessä politiikassa Suomessa.
