Tiedelinja tapahtumakuva

Turun yliopiston Tiedelinja

Turun yliopiston Tiedelinjalla tutkijat ja yleisö keskustelevat ajankohtaisista aiheista. Tiedelinjaa lähetetään syyslukukaudella 2020 joka toinen keskiviikko. Katso alta myös kevään lähetysten tallenteet.

28.10. klo 18.00 Kohti halloweenia: ystävämme lepakot 

lepakko lepää männyn rungolla

Ainoat lentävät nisäkkäät, lepakot, ovat valloittaneet paikkansa kauhuelokuvissa ja halloweenin vietossa. Mutta millaisia otuksia ne ovat. Sitä selvitämme Tiedelinjalla Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtorin Eero Vesterisen ja tohtorikoulutettava Miika Kotilan sekä biodiversiteettiyksikössä työskentelevän ympäristöekologian dosentin Mia Röngän kanssa. Vesterinen on perehtynyt lepakoiden ruokailutottumuksiin. Ne ovat yllättävän nirsoja, mutta niille maistuvat ihmisen tuholaishyönteisiksi nimeämät herkut. Mutta mitä tapahtuu, jos hyönteisravintoa ei ole riittävästi. Kotila puolestaan tutkii lepakoiden kaikuluotausääniä ja niiden vaihtelua lajin, tilanteen ja ympäristön mukaan. Rönkä julkaisi dosentti Thomas Lilleyn ja kuvittaja Nadja Sarellin kanssa alkusyksystä lasten tarinallisen tietokirjan Lepakon vuosi. Kirja tarjoaa monipuolisesti tietoa näiden kiehtovien yön otusten elämästä – myyteistä ja uskomuksista uusiin tutkimustuloksiin.

>> Liity lepakko-Tiedelinjalle

11.11. klo 18.00 Minne vastavalittu Yhdysvaltain presidentti maataan vie? 

Vapauden patsaan kasvot

Yhdysvallat on valinnut presidentin seuraavalle neljälle vuodelle. Mihin maa hänen johdollaan on menossa? Mitkä ovat keskeisiä kysymyksiä sisäpolitiikassa, entä suhteissa ulkovaltoihin? Jättikö presidentinvaalikampanja yhteiskuntaan haavan? Asiasta keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja, professori Benita Heiskanen, Itä-Aasian tutkimus ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa ja muun muassa Jakautunut kansakunta: Yhdysvaltojen poliittinen historia -teoksen kirjoittaja, dosentti Markus Kantola. Mikäli vaalien tulos ei postiäänestyksestä johtuen ole vielä selvillä, tutkijat pohtivat teemoja eri ehdokkaiden politiikan pohjalta.

25.11. klo 18.00 Tekniikka Varsinais-Suomen kasvun avaimena

Ilmakuva Turussa sijaitsevasta Meyerin telakasta

Kuva: Turun kaupunki/Jaska Poikonen

 

9.12. klo 18.00 Saako tätä tutkia? 

Kuva vauhdissa olevasta maailmanpyörästä

 

 

Katso syksyn 2020 Tiedelinjojen tallenteet

14.10. Naiset yrittäjinä kautta aikain

nainen torilla myymässä hedelmiä ja vihanneksia

Yhdistääkö yrittäjiksi ryhtyneitä naisia jotkin ominaisuudet? Milloin naiset ryhtyivät yrittäjiksi? Miten yhteiskuntamme puhuu yrittäjyydestä? Entä yrittäjänaiset itse omasta toiminnastaan?  Millaisia businessnaisia Turussa on toiminut? Näistä ja monista muista naisyrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin pureutuvat Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, taloussosiologian yliopisto-opettaja Arttu Saarinen ja yrittäjyyden oppiaineen tohtorikoulutettava Riikka Franzen. Illan aluksi Kirsi Vainio-Korhonen johdattaa aiheeseen kertomalla naisyrittäjyydestä 1700-luvulta tähän päivään kertoen myös Turun yrittäjänaisista, Arttu Saarinen avaa yrittäjyyspuheen sukupuolittuneita elementtejä ja Riikka Franzen kertoo siitä, miten naisyrittäjät luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja miten he aiheesta puhuvat.

>> Katso Tiedelinjan tallenne: Naiset yrittäjinä kautta aikain

 

30.9. Miten huolehdin aivoistani

aivojen hermoradat

Perimä ja ympäristö vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan, mutta myös ihmisen omalla  toiminnalla on vaikutuksia aivoterveyteen. Miten voin pitää aivoistani huolta? Entä jos ne vaurioituvat esimerkiksi tapaturman tai sairauden vuoksi, onko minulla mahdollisuus jollakin tavalla kuntouttaa aivojani? Miten opin suhtautumaan asiaan, jos aivoni eivät täysin kuntoudukaan. Asiasta keskustelemassa Turun yliopiston FinnBrainin Aivokuvantamisosatutkimuksessa työskentelevä tutkijatohtori Jetro Tuulari, hoitotieteen tohtorikoulutettava Sunna Rannikko sekä neurologian emeritusprofessori Seppo Soinila.

Katso 30.9. tallenne YouTubessa

16.9. Tieteelliset läpimurrot

kädet, joiden välissä kulkee energiavirta, takana avaruus

Tiede etsii mahdollisimman paikkansapitävän tietoa ja varmistaa sitä yhä uudestaan ja uudestaan. Aina välillä tieteessä tehdään todellisia läpimurtoja, avataan uudenlainen ymmärrys tutkitusta aiheesta. Yksi sellainen saavutettiin kaksi vuotta sitten, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen. Turun yliopistossa toimivan Suomen ESO-keskuksen tähtitieteen akatemiatutkija Elina Lindfors ja kvanttiteorian saloja avaava fysiikan yliopistonlehtori Teiko Heinosaari keskustelevat omiin kokemuksiinsa pohjaten tehdyistä läpimurroista ja mitä voimme tulevaisuudessa odottaa. Asiasta keskustelemassa myös tieteen historiaan perehtynyt yleisen historian tohtorikoulutettava Janne Mäkiranta.

Katso 16.9. Tieteelliset läpimurrot tallenne

Kevään kevään 2020 Tiedelinjojen tallenteet

kettu ruohikossa

15.4. Cityeläimet

  • Aiheesta keskustelevat kaupunkieläimistä kolme kirjaa kirjoittanut ympäristötieteen lehtori Timo Vuorisalo, juuri tohtoriksi susien paikoista väitellyt sekä ihmisten ja eläinten välistä yhteyttä tutkinut kulttuurihistorioitsija Heta Lähdemäki sekä puutiaisia tutkinut ja niiden elämää myös Turun keskustassa selvittänyt biologi Jani Sormunen.

Arkeologian kaivausvälineitä ämpärissä.

22.4. Arkeologian löydöt

Arkeologisissa kaivauksissa etsitään muinaisten ihmisten toiminnasta jälkeen jääneitä merkkejä: luunpalasia, keramiikka, koruja, jopa käymäläjätteen seasta löytyneitä kasvijäänteistä. Tiedelinjalla arkeologian professori Visa Immonen, tutkija Anne-Mari Liira ja tutkijatohtori Mia Lempiäinen-Avci keskustelevat Tiedelinjalla arkeologisista kaivauksista, löytyneistä aarteista ja mitä ne meille kertovat. Immonen on kiinnostunut erityisesti keskiajan arkeologiasta, Liira on erikoistunut ihmisten luiden tutkimiseen ja Lempiäinen-Avci on yhdistänyt biologian ja arkeologian menetelmiä tutkiessaan esimerkiksi kaivauksissa löydettyjen kasvijäänteiden DNA:ta.

Ennen iltaa voit lähettää kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi tapahtuman Facebook-sivuston kautta tai alla olevasta linkistä.

Korona

29.4. Miten pääsemme jaloillemme koronan jälkeen

Miten pääsemme niin yksilöinä kuin yhteiskuntanakin takaisin jaloillemme koronan jälkeen? INVEST-tutkimushanketta vetävä sosiologian professori Jani Erola pohtii sitä, miten pidämme kaikki mukana eikä eriarvoistumiskehitys lisäänny, farmakologian ja lääkekehityksen professori Ullamari Pesonen avaa lääkekehitystä ja Centre for Collaborative Researchin tutkimuspäällikkö Taina Eriksson kertoo kauppakorkeakoulun käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa on selvitetty erityyppisten yritysten selviytymistapoja korona-aikana.

Ennen iltaa voit lähettää kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi tapahtuman Facebook-sivuston kautta tai alla olevasta linkistä.

Makaronit ja kuplia keitinvedessä.

6.5. Tutkitut niksit herkulliseen ruokaan

Herkulliseen ruokakokemukseen voi vaikuttaa monella tavalla. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen (FFF) professori Anu Hopia on kiinnostunut ruuanvalmistuksen kemiasta, ravintolapiireissä puhuen molekyyligastronomiasta. Tiedelinjalla Hopia kertoo, millä tieteellistä tietoa hyödyntävillä arkipäivän keinoilla voimme tehdä aina vain herkullisempaa ruokaa. Aistilan tutkija Terhi Pohjanheimo kertoo, miten muut aistimme voivat tukea tai heikentää makuaistimme tuottamaa mielihyvää. Ruokakulttuurin historiaan erikoistunut kansatieteilijä Marja Hartola tuo keskusteluun pidemmän ajan perspektiivin.

Ennen iltaa voit lähettää kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi tapahtuman Facebook-sivuston kautta tai alla olevasta linkistä.

Perhonen oranssissa kukassa.

13.5. Monimuotoista puutarhaa rakentamassa

Jos unelmanasi on luoda puutarha, joka on mahdollisimman monimuotoinen niin kasvistoltaan kuin hyönteisiltään, kannattaa kuunnella tämä Tiedelinja. Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan puutarhuri Simo Laine, tänä vuonna filosofian tohtoriksi ekologiasta väitellyt Jussi Lampinen sekä eläinmuseon museomestari Anssi Teräs kertovat, miten mahdollisimman monimuotoisen puutarhan voi luoda ja miksi se on tärkeää. Keskustelussa käsitellään niin kasvien kuin hyönteisten monimuotoisuutta puutarhassa.

Ennen iltaa voit lähettää kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi tapahtuman Facebook-sivuston kautta tai alla olevasta linkistä.

meemit

20.5. Meemien maailmassa

Meistä jokainen törmää internetissä leviäviin meemeihin. Mistä ne kertovat, miksi ne leviävät niin innokkaasti ja mikä niiden voima on? Aiheesta keskustelemassa folkloristiikan professori Anne Heimo, suomenkielisiä internetmeemejä kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta väitöskirjaansa varten tutkiva Kukka-Maaria Wessman ja visuaaliseen kulttuuriin perehtynyt yliopistontutkija Petri Saarikoski.

Kulkutautien historia

27.5. Kulkutautien historia

Tartuntatautien historia on yhtä pitkä kuin ihmisen ja eläimen yhteiselo. Eläimistä saatavien tuotteiden lisäksi ihminen sai kotieläimistä mikrobeja, jotka synnyttivät tauteja. Tuhkarokko tuli tiettävästi koirasta, isorokko lehmästä tai apinasta, influenssa sioilta. Tartuntatautien historiasta keskustelevat yleisen historian tutkijatohtori Pia Koivunen ja tutkija Mika Kallioinen ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

nordic noir

3.6. Nordic noir

Poliisin näkökulmasta kirjoitettu ja Pohjoismaissa tapahtuva elokuvagenre tunnetaan termillä Nordic noir sekä Pohjoismainen noir. Tunnusomaista on myös tapahtumien sijoittuminen synkkään maisemaan. Millaisia nordic noir -sarjat ja -elokuvat, niiden tarinat ja musiikki ovat, siitä keskustelevat Turun yliopiston luovan kirjoittamisen yliopisto-opettaja Niina Repo, digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja Rami Mähkä ja musiikkitieteen tohtorikoulutettava Kaapo Huttunen.

Uni ja nukkuminen

10.6. Nukkuminen ja unet

Uni palauttaa elimistön rasituksesta ja väsymyksestä ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Se vahvistaa vastustuskykyä aktivoidessaan sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismeja elimistössä. Unessa mieli käsittelee tietoa ja tunteita. Unesta sekä fysiologisena ilmiönä että uniennäöstä keskustelevat ma. keuhkosairausopin professori Tarja Saaresranta, uniennäköä tutkiva psykologian tutkijatohtori Nils Sandman sekä iän vaikutusta uneen tutkiva kansanterveystieteen projektitutkija Saana Myllyntausta.

Miten pääsen Zoom-Tiedelinjalle

Osallistujan ei tarvitse ladata Zoom-ohjelmaa koneelleen vaan riittää, kun klikkaa Zoom-osoitetta.

Kirjauduttaessa Zoomiin annetaan sähköposti sekä nimi joko kokonaisuudessaan tai esimerkiksi lempinimenä. Muut osallistujat näkevät toisen osallistujan nimen vain, jos tämä kirjoittaa Tiedelinjan chatiin kysymyksen tai kommentin. Sähköpostiosoitteet eivät näy muille osallistujille.

Tiedelinjan aikana osallistujilla on mahdollisuus kysyä tai kommentoida kirjoittamalla chat-kanavalle tapahtuman aikana. 

Zoom-verkkoluennolle voi osallistua enintään 500 henkilöä.