Tiedelinja tapahtumakuva

Turun yliopiston Tiedelinja

Turun yliopiston Tiedelinjalla tutkijat keskustelevat ajankohtaisista aiheista.

    Sijoittaminen muuttuvassa maailmassa

    Kolikoita pinoissa.

    Venäjän toimet, korona, korkojennousu, inflaatio. Monet asiat muuttavat sijoittajan arjen aiempaan epävakaammaksi. Mistä sijoitamisessa on kyse, miten voi pienentää riskiä kutistamatta voittoja, mikä on sijoittajan aikajänne ja miten oma sijoituskohde valikoituu? Aiheesta Tiedelinjalla keskustelemasa yliopisto-opettaja Mikko Kepsu ja professori Mika Vaihekoski, molemmat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen ja rahoituksen laitokselta.

    > Katso tiedelinja: Sijoittaminen muuttuvassa maailmassa

    Katso tiedelinja: Sijoittaminen muuttavassa maailmassa

    Tiedelinja-lähetysten tallenteet

    Sote - miten uusi hyvinvointialuemalli muuttaa palveluja

      

    kuva sydänkayrästä.

    Vuoden 2023 alussa toimintansa aloittavat uudet hyvinvointialueet, jotka saavat vastuulleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Miten muutos näkyy kansalaiselle, mitä haasteita vielä on edessä ja mitä etuja uusi malli tuo. Aiheesta tiedelinjalle keskustelemassa kansanterveystieteen professori Sakari Suominen, yrittäjyyden projektitutkija Satu Aaltonen ja Turun yliopiston Sote-akatemian tutkimuspäällikkö Miia Tuominen.

    Yksi hyvinvointialueiden luomisen tavoite on tiivistää terveys- ja sosiaalialan välistä yhteistyötä. Palvelujen siiloutumisen vaara ei kuitenkaan ole ohi, sillä haasteen tuo esimerkiksi lasten hyvinvointiin tähtäävät palvelut, sillä osa niistä on hyvinvointialueiden, osa kuntien vastuulla. Toinen merkittävä haaste on ongelmatilanteiden ja esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäistystä, jotka on jätetty kuntien tehtäväksi.

    Uudistus haastaa ammattilaiset: uusi toimintamalli kaipaa lisäkoulutusta. Lounais-Suomessa sitä on tarjolla muun muassa Turun yliopiston Sote-akatemian ja avoimen yliopiston kautta. Tutkijat korostavat myös käytännön sote-työtä tekevien vahvaa mukaanottoa uusien toimintatapojen rakentamisessa.

    >> Lue lisää Turun yliopiston Sote-akatemiasta

    >> Katso Tiedelinja

     

    Tekoälyn vastuullisuus

    Tekoälyä osoittavat numerosarjat ja aivot.

    Tekoälyvallankumous on jo keskuudessamme, mutta miten sitä käytetään vastuullisesti? Aiheesta keskustelemassa tietojenkäsittelytieteen professori Tapio Salakoski matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta, erikoistutkija Milla Unkila Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin laitokselta sekä  apulaisprofessori Mika Viljanen oikeustieteellisestä tiedekunnastamme.

    >> Tiedelinja: Tekoälyn vastuullisuus

    Nykypäivän vanhemmuus

    Pienen lapsen kämmen lepää aikuisen kämmenellä.

    Miten olla hyvä vanhempi? Mistä saa tukea vanhemmuuteen ja miten välttää liialliset odotukset? Nykypäivän vanhemmuudesta Tiedelinjalla keskustelevat tutkimuskoordinaattori Terja Ristkari Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta sekä viime vuonna aihepiirin tiimoilta tohtoreiksi väitelleet asiantuntijamme, opettajankoulutuslaitoksen projektitutkija Marko Lähteenmäki ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön projektitutkijana juuri aloittanut Suvi-Sadetta Kaarakainen.

    >> Tiedelinja: Nykypäivän vanhemmuus

    Terveysteknologilla kohti terveempää elämää

    ihmisen käsi kohtaa robotin käden

     

    Terveysteknologia on yksi vahvimmassa kasvussa oleva kehitys- ja vientiala. Missä sen juuret ovat ja miten sen avulla pääsemme kohti terveellisempää elämää. Tuoko robottien mukaantulo hoivaan ja hoitoon eettisiä ongelmia, entä miten uudet materiaalit auttavat meitä kohti tehokkaampaa hoitoa. Auttaako terveysteknologia ratkomaan sote-alueiden haasteita? Asiasta tiedelinjalle keskustelevat materiaalitekniikan apulaisprofessori Emilia Peltola, terveysteknologian professori Pasi Liljeberg ja kliinisen hoitotieteen professori Sanna Salanterä.

    >> Tiedelinja: Terveysteknologialla kohti terveempää elämää

    Hyvä, paha ydinvoima

    Kelatianen radioaktiivisen säteilyn merkki mustalla pohjalla.

    Ensimmäinen kokeellinen ydinreaktori rakennettiin 1942 Chicagon yliopistossa. Ensimmäinen sähköntuotantoon tarkoitettu ydinreaktori otettiin käyttöön Moskovan lähettyvillä Obninskissa 1954. Suomessa sähköä tuottaa tällä hetkellä neljä ydinreaktoria, viideshän on testikäytössä Eurajoella ja se on määrä ottaa sähköntuotantoon kesällä. Aiemmat ydinvoimalat Eurajoella ja Loviisassa otettiin käyttöön vuosina 1977–1982. Suunnitteilla on uusi ydinvoimala Pyhäjoelle Hanhikiven niemelle.

    Miten ydinvoimala toimii, miten siihen on eri aikakausina suhtauduttu ja mikä vaikutus ydinvoiman käytöllä on taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Aiheesta Tiedelinjalla ovat keskustelemassa dosentti, fysiikan yliopistotutkija Tom Kuusela matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnastamme, tohtori Janne Korhonen kauppakorkeakoulumme johtamisen ja organisoinnin laitokselta sekä kulttuurihistorian dosentti Petri Paju humanistisesta tiedekunnastamme.

    >> Katso Tiedelinja: Hyvä, paha ydinvoima

    Aluevaalit - keitä valitsemme ja mistä päättämään

    Tervyedenhoidon toimintoja kuvattu toisiinsa kytkeytyvissä rattaissa.

     

    Aluevaalit tuovat Suomeen jotain aivan uutta: aluehallinnon joka vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisestä uusilla hyvinvointialueilla. Mistä oikein on kyse, siitä Tiedelinjalla ovat keskustelemassa valtio-opin tutkijatohtori Juha Ylisalo, taloustieteen professori Janne Tukiainen ja taloustieteen professori Mika Kortelainen. Asiantuntijat keskustelevat muun muassa siitä, mitä tehtäviä uusille hyvinvointialueilla on annettu, mistä ne saavat rahansa ja tehtävänsä, mikä päätösvalta valtuutetuilla on sekä miten eri puolueet eroavat painotuksiltaan. Tutkijat myös avaavat myös sitä, miten tutkittu tieto ohjaisia kehittämään alueita, jotta ne toimisivat kustannustehokkaasti tuottaen samalla laadukkaita palveluja.

    > Katso tallenne YouTubessa

    Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat?

    Vatsa, jonka päällä kädet muodostavat sydämen ja navassa on kukka.

    Ihmisen suolistossa on biljoonia bakteereita, ja niiden rinnalla mikrobistossa elää tulehdusreaktioita aiheuttavia haitallisia mikrobeja. Viime vuodet ovat lisänneet merkittävästi ymmärrystämme siitä, miten suuri vaikutus mikrobistolla on koko hyvinvointiimme. Uudet tutkimukset kertovat esimerkiksi suolistomikrobien vaikuttavan aivojen kehitykseen tai ylipainon kertymiseen.

    Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat ja mitä voimme itse tehdä saavuttaaksemme hyvän mikrobiston ja sitä kautta terveellisemmän elämän? Aiheesta Tiedelinjalla keskustelemassa tutkijatohtori Anna Aatsinki, bakteeriopin professori Pentti Huovinen sekä datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti.

    > Katso tallenne YouTubessa

    Uusi kieli haltuun – millaisin opein?

     

    Eri kielillä kirjoitettuna sana Tervetuloa.

    Suomessa on viime vuosina oltu huolestuneita siitä, miten kielivarantomme kapenee. Yhä useampi opiskelee äidinkielen ohella vain englantia, ruotsi, saksa, ranska ja muut kielet ovat menettämässä osaajiaan. Samaan aikaan tarjolle tulee uusia kieliä, esimerkiksi Turun yliopistossa on aloitettu kiinan kielen tutkintokoulutus.

    Miten monta kieltä aivomme voivat oppia? Onko kielenopiskelussa oikotietä ulkoaopiskelun sijaan? Miten oppimisympäristö vaikuttaa, entä rakastuminen? Aiheesta Tiedelinjalle keskustelemassa kieli- ja käännöstieteiden laitokselta Saksan kielen apulaisprofessori Minna Maijala, kasvatustieteiden tiedekunnasta opettajankoulutuslaitoksenyliopistonlehtori Riia Kivimäki sekä tietotekniikan laitokselta fonetiikan professori Maija S. Peltola.

    Ohjelmassa keskustellaan myös siitä, mitä tarkoittaa eettinen kieltenopetus sekä kielitoinen opetus. Ohjelmassa saa myös vinkkejä maksuttomien kieltenopetusoppaiden luo.

    >> Katso YouTubessa Tiedelinja: Uusi kieli haltuun – millaisin opein?

    Uudet energiaratkaisut ja niiden houkuttelevuus

     .11. klo 18.00 Uudet energiaratkaisut ja niiden houkuttelevuus

    Aurinkopaneeleja sinustä taivasta vaten.

    Uusia energiaratkaisuja kehitetään koko ajan. Millaisia vaihtoehtoja meillä on tarjolla nyt, entä tulevaisuudessa? Ja miten voimme edistää kestävämpien energiavalintojen tekemistä. Aiheesta ovat Tiedelinjalla keskustelemassa Turun yliopiston materiaalitekniikan yliopisto-opettaja Sami Jouttijärvi, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektitutkija Joni Karjalainen sekä psykologian professori Paula Salo.

    Sami Jouttijärvi on tutkimustyössään keskittynyt kaksipuoleisten aurinkopaneelien hyödyntämiseen aurinkosähkön tuotannon sekä sähkönkulutuksen yhteensopivuuden parantamiseen Pohjoismaiden olosuhteissa.

    Joni Karjalainen tekee väitöstutkimusta uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönotosta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Työtä kehystää YK:n kestävän kehityksen tavoite 7 kohtuuhintaisen, luotettavan, kestävän ja nykyaikaisen energian saamiseksi kaikille.

    Paula Salo johtaa CLIMATE-NUDGE -tutkimuskonsortiota, jossa selvitetään, millaisilla tuuppaustoimilla voidaan ihmisiä ohjata tekemään ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta hyviä valintoja. Hän kertoo ohjelmassa, miten voimme kannustaa tekemään ympäristön kannalta kestävämpien energiavalintoja.

    >> Katso tallenne

    Ulkonäön vaikutukset elämäämme

    Kasvoja pallossa.

    Minkälainen yhteys ulkonäöllä ja elämässä menestymiselle on suomalaisessa yhteiskunnassa? Kysymystä Tiedelinjalla lähestyvät eri näkökulmista taloussosiologian erikoistutkija Iida Kukkonen, oikeustieteen professori Johanna Niemi sekä etnologian tohtorikoulutettava Johanna Latva.

    Se, miten ihmisen ulkonäkö vaikuttaa niin työ- kuin yksityisessä elämässä on usein vaiettu aihe. Vallalla on käsitys, että kauniit ihmiset pärjäävät muita paremmin, mutta asiasta on vaikea keskustella. Onko kauneus etu, miten se määritellään, miten toiveet ulkonäöstä ovat muuttuneet ja mitä sanoo laki?

    Tiedelinjalla aihetta käsitellään monitieteisestä näkökulmasta. Iida Kukkonen on kollegoidensa kanssa kirjoittanut teoksen Ulkonäköyhteiskunta – Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Hänen oma tutkimuksensa keskittyy ulkonäön vaikutukseen työelämässä.

    Johanna Niemi on laajentanut perinteistä, normien tulkintaan liittyvää oikeustieteellistä pohdintaa tarkeastellen oikeutta yhteiskunnallisena ilmiönä. Hänen erikoisalaansa ovat muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin.

    Johanna Latva tekee parhaillaan väitöstutkimusta naisten hiuksettomuudesta, miten naiset sen itse kokevat ja miten hiuksettomuuteen suhtautuminen on muuttunut.

    >> Katso tallenne

    Elämää kaupungeissa ennen, nyt ja tulevaisuudessa

    Turun kaupunki ilmasta kuvattuna kevätasussaan.

    Millaista elämää kaupungeissa on eletty ennen ja mihin suuntaan elämä kaupungeissa kehittyy? Teemaan pureudutaan Tiedelinjalla, jossa aiheesta ovat keskustelemassa Suomen historian oppiaineen projektitutkija Topi Artukka, akatemiatutkija, tekniikan historian dosentti Tiina Männistö-Funk ja kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila. Kaupunkien elämää katstoaan Suomen vanhimman kaupungin, Turun, näkökulmasta muita kaupunkeja unohtamatta.

    Topi Artukka väitteli tohtoriksi aiheenaan "Tanssiva kaupunki – Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla". Seurapiirien ja seurustelun sekä säätyläisten ja sivistyneistön historiasta Artukka on nyt siirtynyt Köyhyyden ja osattomuuden kertomattomat kokemukset -hankkeeseen.

    Männistö-Funk johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa Keiden kaupunki -tutkimushanketta, jossa tutkijat tarkastelevat suomalaisten kaupunkien historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta historiantutkimuksen ja taiteen keinoin.

    Ruoppila johtaa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa, joka tarjoaa työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Ohjelman avulla kanavoidaan yliopistotutkimuksesta näkökulmia, ideoita ja neuvonantoa (policy advice) kaupungin johtamiseen.

    >> Katso tallenne
    >> Lue lisää Keiden kaupunki -hankkeesta
    >> Turun kaupunkitutkimusohjelma

    Ruska - kasvien kemia ja kauneus

    29.9. Ruska – kasvien kemia ja kauneus

    Maalaismaisemassa keltainen vaahtera.

    Mikä saa puut kellastumaan ja punastumaan, miksi toiset puut ovat värikylläisempiä, miten syksyn kauneus näyttäytyy taiteessa? Tiedelinjalla kasvien kemiasta ja kauneudesta keskustelevat luonnonyhdisteiden kemian professori Juha-Pekka Salminen, taidehistorian tutkija Johanna Frigård sekä dosentti Otso Suominen, joka toimii asemanjohtajana biodiversiteettiyksikkömme Lapin tutkimuslaitokselle Utsjoen Kevolla.

    Juha-Pekka Salminen paljastaa Tiedelinjalla muun muassa, miksi leppä pudottaa lehtensä vihreänä, tammi pitää tiukasti kiinni ruskeista lehdistään, mutta vaahteran lehdet hehkuvat keltaisina ja punaisina. Otso Suominen piirtää kuvan maailmanlaajuisesta ruskasta ja muun muassa ruskaturismista. Johanna Frigård tuo esille värien käytön sekä ruskan kuvataiteessa.

    >> Katso tallenne

    Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa

    Syövän hoito on muuttunut vuosisatojen saatossa ja tutkimus vie hoitoa vauhdilla eteenpäin. Miten syöpää hoidettiin 1700-luvulla, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen, tulevien syöpälääkärien koulutuksesta vastaava Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn ja kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, joka on tutkinut rintasyövän hoitoa 1700-luvun Englannissa.

    Tutkijamme keskustelevat syövän hoitotapojen muutoksista, miten hoidon teho on viime vuosikymmenten aikana muuttunut ja miten hoidot kehittyvät.

    Turun yliopistossa tehdään maailman mittakaavassa huippututkimusta syöpähoitojen ja -diagnostiikan parissa. Suomen Akatemia rahoittaa koko maassa kymmentä lippulaivahanketta, jotka on arvioitu luovan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistävän taloudellista kasvua. Yksi lippulaivoista on Sirpa Jalkasen johtama InFLAMES.

    Professorin työnsä lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäosaston ylilääkärinä toimiva Heikki Minn tuntee syövän hoidon ja syöpäpotilaiden arjen. Hänen oman tutkimuksellinen mielenkiintonsa on kohdistunut molekyylikuvantamiseen sekä sädehoidon kehittämiseen. 

    Marjo Kaartinen julkaisi 2013 teoksen Breast Cancer in the Eighteenth Century. Ohjelmassa Kaartinen kertoo, miten varhaiset kirurgit pyrkivät pelastamaan potilaita radikaalein keinoin. Hoitomuotojen lisäksi Kaartinen on tutkinut potilaiden ja heidän perheidensä tunnereaktioita sairauteen ja sen hoitoon.

    >> Katso tallenne

    Pelaaminen – laudalla, tietokoneella, pelikentällä

    Kaksi poikaa ulkona pelaamassa Pokemonia.

    Pelaaminen tuo parhaimmillaan suurta iloa elämään: yhdessä tekeminen vahvistaa sosiaalisia suhteita, pelaaminen helpottaa stressiä ja tarjoaa positiivisia kokemuksia. Pelata voi monella tapaa: perinteiset lauta- ja pihapelit pitävät pintansa, digitaalinen palaaminen avaa koko ajan uusia maailmoja ja kentällä sitä vasta pääseekin pelaaminen, vaikka pallon perässä juosten.

    Pelaamisesta, sen muodoista ja muutoksesta ovat Tiedelinjalla keskustelemassa tohtorikoulutettava Katriina Heljakka, digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen ja liikuntakasvatuksen professori Pasi Koski.

    Turun yliopiston johtamassa pelitutkimuksen huippuyksikössä työskennellyt Katriina Heljakka tutkii leluja, leikkimistä ja pelaamista. Tuo kolmikko kietoutuu vahvasti yhteen: Heljakka on todennut pelaamisen olevan entistä hyväksytympää leikkiä aikuisten keskuudessa.

    Pelitutkimuksen huippuyksikköä johtava digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen puolestaan on keskittynyt muun muassa digitaalisten pelikulttuurien historiaan, retropelaamiseen sekä muihin historiankäytön muotoihin pelikulttuurissa.

    Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksella työskentelevä liikuntakasvatuksen professori Pasi Koski on puolestaan tutkinut liikuntasuhdetta. Sen muotoutumisessa meidän aikanamme on  liikunnallisilla peleillä keskeinen rooli.

    >> Katso tallenne

    Hämähäkit, käärmeet, linnut – tunteita herättävät eläimet

    Kyy luikertelee kuivissa heinissä.

    Hämähäkit, käärmeet ja linnut herättävät meissä pelkoa, iljetystä ja ihastusta. Kesäkuun 5. päivä vietettävän Maailman ympäristöpäivän alla tutustumme tarkemmin suomalaisiin tunteita herättäviin eläimiin sekä siihen, miksi ne tunteita meissä herättävät. Teemasta keskustelemassa biologi, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön erikoistutkija Kari Kaunisto ja kulttuurihistorioitsija, tutkimuspäällikkö Otto Latva.

    Kaunisto julkaisi tänä vuonna kollegansa Veikko Rinteen kanssa teoksen Hyönteisiä Suomen luonnossa. Kirjassa esitellään yli 100 Suomessa esiintyvää hyönteislajia. Mukana on uusimpia tulokkaita ja vieraslajeja sekä harvinaistuneita hyönteisiä. Hyönteisten ohella hän tuntee laajalti myös muun suomalaisen eliöstön.

    Latva on meri- ja ympäristötutkimukseen sekä kulttuuriseen eläintutkimukseen erikoistunut historioitsija. Hän toimii tällä hetkellä tutkimuspäällikkönä meren ja merenkulun tutkimuksen temaattisessa kokonaisuudessa Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella.

    Voit lähettää oman kysymyksesi tutkijoillemme etukäteen sähköpostilla viestinta@utu.fi tai voit kysyä Tiedelinjan aikana zoomin chat-toiminnolla.

    >> Katso tallenne

    3D-tulostus ja sen tulevaisuuden mahdollisuudet

     Laite tulostaa #D-muodossa oranssia pienoismallia.

    Ainetta lisäävässä valmistusmenetelmässä eli 3D-tulostuksessa digitaalisessa muodossa oleva 3D-tiedosto tulostetaan fyysiseksi kappaleeksi. Siinä, missä perinteisessä valmistusmenetelmässä kappale syntyy yleensä materiaalia poistamalla, 3D-tulostuksessa se syntyy lisäämällä materiaalia kerros kerrokselta.

    Millaisia mahdollisuuksia 3D-tulostus antaa meille tulevaisuudessa, siitä Tiedelinjalla keskustelevat konetekniikan professori Antti Salminen, biomateriaalitieteen professori Pekka Vallittu ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti Jari Kaivo-oja.

    Salminen on vuosia tutkinut 3D-tulostamisen mahdollisuuksia ja kehittää nyt 3D-tulostusta laajassa yhteistyössä Teknologiakampus Turussa. Salminen on perehtynyt 3D-tulostuksen mahdollisuuksiin, rajoitteisiin ja tulevaisuuteen.

    Vallittu on tehnyt maailmanlaajuisestikin vertailtuna uraauurtavaa työtä uusien biomateriaalien kehittämisessä. Hänen johdollaan Turun kliinisessä biomateriaalikeskuksessa on kehitetty jo 1990-luvulta komposiittimateriaaleja, joista valmistetaan hammas- ja luuvaurioiden hoidossa käytettäviä lääkinnällisiä laitteita, kuten hammassiltoja ja luuimplantteja. Lasikuidun ja biolasin yhdistäviä bioaktiivisia implantteja käytetään jo nyt laajasti kallon luuvaurioiden hoidossa. Implanttien valmistuksessa hyödynnetään 3D-tulostusta ja tulostus on tullut myös hammasmateriaalien käsittelyyn.

    Kaivo-oja on toiminut Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Valmistus 4.0 (Manufacturing 4.0, MFG 4.0) -hankkeen vastaavana tutkijana. Viime vuonna ensimmäisen vaiheen monitieteisen tutkimushankkeen tavoitteena oli tutkia ja selvittää valmistavan teollisuuden tulevaisuutta monelta kantilta. Hanke jatkuu uudella tutkimusosiolla vuonna 2021-2023 (https://mfg40.fi/).  Projektin painopiste on 3D-tulostuksessa ja teollisessa automaatiossa, sekä niiden mukanaan tuoman valmistavan teollisuuden murroksen ymmärtämisessä ja siihen varautumisessa.

    Hanke tunnistaa teknologiaennakoinnin kautta laajemminkin Teollisuus 4.0-kehityksen tuomia uusia haasteita suomalaiselle teollisuudelle ja yhteiskunnalle. Hankkeeseen liittyy osaamista ja koulutusta kartoittava tutkimusosio (koordinaattorina Prof. Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta) ja sosiaaliturvajärjestelmää käsittelevä osio (professori Heikki Hiilamo, Helsingin yliopisto ja THL). Hanketta johtaa professori Kari Ullakko Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. 

    >> Katso tallenne

    Katastrofit ja niiden jälkeinen uusi nousu

    Suoja-asuun pukeutunut henkilö kastelee maapalloa.Katastrofit ovat aina muuttaneet maailmaa. Voimmeko jo nyt nähdä, millaiseen muutokseen korona yhteiskuntamme sysää? Auttaako tässä kokemukset aiemmista kriiseistä kuten maailman sodista tai vaikkapa kaksoistorni-iskuista. Aiheesta keskustellaan 28.4. kello 18 Turun yliopiston Tiedelinjalla.

    Katastrofeista ja niiden jälkeisestä uudesta noususta ovat keskustelemassa juuri Suomen historian oppiaineesta tohtoriksi väitellyt Mari Välimäki, yleisen historian dosentti Pertti Grönholm. sekä tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Marko Ahvenainen.

    Välimäki on juuri julkaissut dosentti Marko Nenosen ja Turun yliopiston alumnin, yrittäjä Rami Kankaan kanssa teoksen K niin kuin katastrofi. Tietokirjassa tuodaan esille, millaista tulevaisuutta koronaviruksen aiheuttama poikkeustila ennustaa. Teos tarjoaa seitsemän pohdittua ennustusta siitä, miltä yhteinen tulevaisuutemme näyttää koronakriisin valokeilassa.

    Grönholm on tutkinut kriisien, sotien ja traumojen käsittelyä niin historiankirjoituksessa, historiapolitiikassa kuin populaarikulttuurissakin. Grönholm on Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen jäsen. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää historiatietoisuutta, historiaan liittyvää keskustelua sekä historiatiedon käyttöä konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisuun.

    Ahvenainen on mukana STN-rahoitteisessa WISE-hankkeessa, jossa kehitetään monimutkaisiin yhteiskunnan ja ympäristön kriiseihin soveltuvia päätöksentekotapoja. WISE pyrkii lisäämään Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin, joissa esimerkiksi ilmastopakolaisuus, energiakriisi ja poliittinen epävakaus toteutuvat samanaikaisesti.

    Lähetä oma kysymyksesi etukäteen viestinta@utu.fi tai kysy illan aikana chatissa.

    >> Katso tallenne

    Työelämä – hyvä työkaveruus ja ulkopuolella jättävä ostrakismi

    Ihmisiä istuu pöydän ympärilläTyöpahoinvoinnin hintalappu Suomelle on mysteeri, mutta suuruusluokasta asiantuntijat ovat yksimielisiä. Rahassa se nousee kymmeniin miljardeihin euroihin, yksilöille koituvaa pahoinvointia ei voi rahassa mitata. Asian korjaamiseen on kuitenkin keinoja. Millaisia, siitä puhuvat Tiedelinjalla johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas, Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen yliopisto-opettaja Marianna Hoikkala sekä kasvatuspsykologian professori Niina Junttila.

    Vuosien ajan työhyvinvoinnin edistämiseksi on kehitetty esimiestyötä, mutta hankkeessa esille nostettiin työkaveruus. Satu Teerikankaan johtama Yhteistyön työyhteisö – TYÖ2 -hanke tutki työkaveruutta suomalaisessa työelämässä. Hankkeessa tutkijat tunnistivat työkaveruuden peruspilarit sekä neljä myönteistä vuorovaikutusta ilmentävää työkaveruuden ydinarvoa, joita ovat valoisuus, inhimillisyys, luottamus ja rohkeus.

    Marianna Hoikkalan erityisalaa on vuorovaikutusosaaminen ja hän opettaa yliopistolla muun muassa työelämän vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä. Hoikkala osaa käytännön esimerkein kertoa, miten voimme parantaa viestintää ja sitä kautta työhyvinvointia.

    Niina Junttila on tutkinut ulkopuolisuutta ja on kiinnostunut työpaikkaostarakismista eli tilanteesta, jossa joku työyhteisön jäsenistä jätetään tai hän kokee jäävänsä yhteisön ulkopuolelle. Työpaikkaostrakismi on yleisempää kuin häirintä, kiusaaminen, haukkuminen tai fyysinen väkivalta ja sen vaikutukset ovat häirintää suurempia. Työssään ostrakisoidut vetäytyvät, sairastuvat, pärjäävät huonommin ja haluavat irtisanoutua.

    >> Katso tallenne

    Elintarvikkeiden prosessointi ja toimien vaikutus terveyteemme

      

    Kaupan maitotuotehylly.

    Sana prosessoitu saa elintarvikkeet kuulostamaan luonnottomalta ja terveyden kannalta hieman epäilyttäviltä, mutta ovatko ne sitä? Tiedelinjalla prosessoiduista elintarvikkeista ja niiden vaikutuksesta terveyteemme ovat keskustelemassa Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johtaja, professori Seppo Salminen sekä elintarvikekemian professori Kati Hanhineva.

    Seppo Salminen tunnetaan kansainvälisesti erityisesti probioottitutkijana. Yleisen tietämyksen mukaan probiooteilla on suuria terveyshyötyjä, niiden prosessoidussa ruuan lämpökäsittelyssä ne tuhoutuvat. Nykyisin probiootteja lisätäänkin tuotteisiin. Miten ne vaikuttavat meidän terveyteemme.

    Professori Kati Hanhineva on perehtynyt pohjoisten elintarvikkeiden koostumukseen sekä elintarvikkeiden aineenvaihdunnallisiin terveysvaikutusmekanismeihin. Hän on tutkinut, millaisia kemiallisia muutoksia elintarvikkeissa tapahtuu sekä ruoanvalmistus- että ruoansulatusprosessin aikana. Hän tutkimus myös kasvipohjaisten tuotteiden vaikutusta terveyteemme. Tulosten mukaan runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio madaltaa sairastumisriskiä kroonisiin sairauksiin.

    Mistä me saamme tietoa tietyn ruoka-aikaan terveellisyydestä, onko meidän syytä kiinnittää ravintoon enemmän huomioita, pitääkö meidän pelätä geenimuunneltua ravintoa, onko syytä karttaa runsaasti lisäaineita sisältäviä tuotteita?

    >> Katso tallenne

    Turun akateemiset juuret – elämää Turun Akatemiassa

    Reliefia, jossa pöydän ääressä istuva kuningatar Kristiina allekirjoittaa Turun Akatemian perustamisasiakirjan.

    Turun akateemiset juuret juontavat vuoteen 1640. Ruotsin vasta 13-vuotias kuningatar Kristiina allekirjoitti Turun Akatemian perustamisen. Järjestyksessä se oli Ruotsin suuravallan kolmas, aiemmin perustettiin vain Uppsalan sekä Tarton akatemiat. Turun palo ja sen tuhot saivat tsaari Aleksanteri I siirtämään akatemian Helsinkiin ja siellä se sai nimen Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa. Suomen itsenäistyttyä yliopiston nimeksi tuli Helsingin yliopisto.

    Tiedelinjalla palaamme Turun akateemisille juurille.  Millaista oli elämä, tutkiminen ja opiskelu Turun Akatemiassa? Miten Akatemia muokkasi Turkua ja millaista tutkimusperintöä se jätti jälkeensä? Millaista oli opiskelijoiden elämä 1600–1800-lukujen Turussa.  Aiheesta Tiedelinjalla keskustelevat historian dosentti Jukka Sarjala, Suomen historian tohtorikoulutettava Mari Välimäki ja Biodiversiteettiyksikön professori Ilari Sääksjärvi.

    Muun muassa teoksen Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa -teoksen kirjoittanut Sarjala on perehtynyt Akatemiassa tehtyyn tutkimukseen ja aikakauden elämään. Välimäki tutkii väitöskirjassaan Akatemian opiskelijoiden esiaviollisia suhteita. Tie meren yli -hankkeessa hän on tutkinut myös opiskelijoiden liikkumista 1600-luvun Ruotsissa. Turun Akatemia oli Ruotsin suurvallan kolmantena perustettu yliopisto Uppsalan ja Tarton jälkeen. Sääksjärvi on perehtynyt erityisesti Akatemian aikaan kerättyihin eläin- ja kasvinäytteisiin, joista osa on säilynyt ja on Biodiversiteettiyksikön suojissa. Sääksjärvi tuntee myös akatemianaikaisten tutkimusmatkailijoiden reitit ympäri maapallon.

    >> Katso tallenne

    Miten meille markkinoidaan?

    Paistokärryssä useita leipiä.

    Kun astut sisään ruokakauppaan, ilmassa leijailee niin herkullinen leivän tuoksu, että askeleet vievät kuin varkain leipähyllyille. Somessa vastaan tullut arvonta innostaa osallistumaan, ja pian saatkin tarjouksen saman yrityksen palveluista. Vaalikentillä poliitikko tarjoaa turvaa tuovaa heijastinta omalla vaalinumerollaan. Nämä ovat jo kaikkien tunnistamia tapoja markkinoida tuotteita, mutta mitä muita keinoja markkinoinnissa käytetään. Miten markkinoinnissa hyödynnetään eri aisteja, tunteita ja järkeilyä. Asiasta Tiedelinjalla keskustelevat markkinoinnin professori Jaana Tähtinen, taloussosiologian professori Pekka Räsänen ja markkinoinnin yliopistonlehtori Ulla Hakala.

    Ulla Hakala on perehtynyt yritysten brändeihin ja brändäykseen sekä markkinointiviestinnän rooliin brändin rakentamisessa erityisesti B2C-kontekstissa.

    Jaana Tähtinen on erityisesti yritysten välisen markkinoinnin tutkija. Hän on tutkinut muun muassa tunteita yritysten välisissä liikesuhteissa sekä liikesuhteiden ja verkostojen johtamista, mutta myös ironian käyttöä festivaalin someviestinnässä.

    Pekka Räsänen on tutkinut muun muassa suomalaisten kulutuskäyttäytymistä sekä elämäntapaa. Yritysten palvelujen ja tuotteiden kuluttamisen rinnalla Räsänen on tutkinut puolueiden markkinointiin liittyviä tekijöitä.

    >> Katso tallenne

    Valintakokeet ja mitä niissä mitataan

     

    Avoinaisia kirjoja pinossa päällekkäin.

    Suomalaisiin yliopistoihin haetaan useampien eri väylien kautta, muun muassa pääsykokeen sekä muita muotoja täydentävävän soveltuvuuskokeen kautta. Mitä valintakokeissa mitataan, miten oppimaan haluavia pystytään pistämään järjestykseen ja mikä etu valintakokeista on? Kuka päättää, mitä kysytään ja miten varmistetaan, että arviointi on tasapuolisia?

    Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn, kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntapäällikkö Anu Warinowski ja Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSEn erikoistutkija Sakari Ahola.

    Koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn on erityispedagogiikkaan suuntautunut kasvatustieteiden tohtori. Hän saapuu Tiedelinjalle kertomaan valintakokeista laajalla katsantokannalla vastaten muun muassa kysymyksiin, kuka valintaperusteista päättää, mihin korkeakoulut pyrkivät valintakokeilla ja mikä on valintakokeiden kohtalo, kun todistusvalinta lisääntyy.

    Erikoistutkija Sakari Ahola on tutkinut laajalti opiskelijavalintoihin liittyviä tekijöitä, muun muassa sitä, miten hyvin valmennuskurssit auttavat valintakokeissa, mikä on paras tapa valita opiskelijoita yliopistoon, miten todistusvalintaan siirtyminen on vaikuttanut pääsymahdollisuuksiin, opintojen etenemiseen sekä koulutuksen periytyvyyteen.

    Anu Warinowski veti 2017–2020 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä eli OVET-hanketta, jonka yksi tavoite oli laatia esitys kansallisesti yhtenäiseksi soveltuvuuskokeeksi. Uudistustyö pohjasi tuoreimpaan tutkittuun tietoon.  Työ eteni rivakasti, ja yhteinen soveltuvuuskoe otettiin käyttöön keväällä 2020.

    >> Katso tallenne

    Katse taivaalla - avaruuden kertomaa

    Kaksi ihmistä seisoo pimeässä illassa vuorilla ja katsoo tähtitaivasta.

    Avaruus on kiehtonut ihmistä aina. Mitä me näemme tähtitaivaalla, entä jos otamme avuksi kaukoputket, tai mielikuvituksen. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston Tiedekeskuksen koordinaattori, tähtitieteilijä Pasi Nurmi, Suomen ESO- eli European Southern Observatory -keskuksessa työskentelevä akatemiatutkija Talvikki Hovatta sekä kulttuurihistorian erikoistutkija Petri Paju.

    Tähtitieteilijöistä Pasi Nurmi avaa meille maailmankaikkeuden suuren mittakaavan rakennetta. Sitä, miten koko maailmankaikkeus on rakentunut galaksien muodostamasta seinämien, superjoukkojen ja tyhjien alueiden kokonaisuudesta. Talvikki Hovatan päätutkimuskohteena ovat aktiiviset galaksit ja niiden lähes valonnopeudella liikkuvat hiukkassuihkut. Hän on myös mukana useissa eri kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa, joissa aktiivisten galaksien säteilyä tutkitaan eri aallonpituuksilla. Nurmi esittelee meille muun muassa, mitä tähtitaivaalla voi paljain silmin nähdä, Hovatta kertoo muun muassa siitä, miten maanpinnalta voi kaukoputkin nähdä kaukaisiin kvasaareihin.

    Kulttuurihistorian erikoistutkija Petri Paju katsoo humanistin silmin avaruuteen. Hän työstää kollegoidensa kera parhaillaan teosta Kuviteltu avaruus. Mitä ihmiset ovat aiemmin ajatelleet avaruudesta, entä nyt, ja mitä siellä oletetaan olevan.

    >> Katso tallenne

     

    Saako tätä tutkia?

     

    Kuva vauhdissa olevasta maailmanpyörästä

    Kuka saa tehdä tutkimusta ja puhua kenenkin asioista? Mitä asioita saa tutkia? Mitkä pitää jättää liian kiistanalaisina tai hömppänä syrjään? Osaa näistä kysymyksistä tutkijat pohtivat toden teolla, osaan he joutuvat vastaamaan, vaikka asia tutkijalle itselleen olisi hyvinkin kiistaton. Tiedelinjalla pohditaan, mitä tutkija saa tutkia. Keskustelemassa ovat kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, valtio-opin dosentti ja yliopistonlehtori Heino Nyyssönen sekä kollegiumtutkija, filosofi Elisa Aaltola.

    Marjo Kaartinen on tutkinut muun muassa spiritismiä ja esoteriaa eli salaiseen viisauteen pohjautuvia liikkeitä, joissa korkeampi tieto on mahdollista saavuttaa vain liikkeen sisäpiirissä tai se paljastetaan vain niille, jotka käyvät lävitse monimutkaiset initiaatiorituaalit. Heino Nyyssönen joutui toukokuussa tutkijana poikkeuksellisen voimakkaan hyökkäyksen kohteeksi, kun Unkarin hallitus vaati häneltä anteeksipyyntöä Nyyssösen todettua Unkarin alkavan näyttää diktatuurilta. Aaltola on tutkinut muun muassa eläinten moraalisia oikeuksia eikä ole pelännyt puhua vaikeasta asiasta suoraan.

    >> Katso tallenne

    Tekniikka Varsinais-Suomen kasvun avaimena

    Ilmakuva Turussa sijaitsevasta Meyerin telakasta

    Kuva: Turun kaupunki/Jaska Poikonen

    Varsinais-Suomessa yliopistot, kaupungit ja kunnat sekä teollisuus taistelivat usean vuoden ajan saadakseen Turun yliopiston laajemman tekniikan alan koulutuksen. Valtio myöntyi siihen 2019 ja yliopisto sai oikeuden aloittaa tänä vuonna kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen. Kuluvan vuoden alussa Jussi Kantola valittiin konetekniikan professoriksi, Kati Miettunen materiaalitekniikan professoriksi. Apulaisprofessori Pauli Kallio on jo pidempään työskennellyt Turun yliopistossa etsien kestävän bioenergian ratkaisuja. Tiedelinjalla keskustellaan, mitä konetekniikan, materiaalitekniikassa ja biotekniikassa tutkitaan ja miten se auttaa niin Varsinais-Suomea kuin koko maailmaakin.

    >> Katso tallenne

    Minne vastavalittu Yhdysvaltain presidentti maataan vie?

     

    Vapauden patsaan kasvot

    Yhdysvallat on valinnut presidentin seuraavalle neljälle vuodelle. Mihin maa hänen johdollaan on menossa? Mitkä ovat keskeisiä kysymyksiä sisäpolitiikassa, entä suhteissa ulkovaltoihin? Jättikö presidentinvaalikampanja yhteiskuntaan haavan? Asiasta keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja, professori Benita Heiskanen, Itä-Aasian tutkimus ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa ja muun muassa Jakautunut kansakunta: Yhdysvaltojen poliittinen historia -teoksen kirjoittaja, tutkijatohtori Markus Kantola.

    >> Katso tallenne

    Kohti halloweenia: ystävämme lepakot

     

    lepakko lepää männyn rungolla

    Ainoat lentävät nisäkkäät, lepakot, ovat valloittaneet paikkansa kauhuelokuvissa ja halloweenin vietossa. Mutta millaisia otuksia ne ovat. Sitä selvitämme Tiedelinjalla Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtorin Eero Vesterisen ja tohtorikoulutettava Miika Kotilan sekä biodiversiteettiyksikössä työskentelevän ympäristöekologian dosentin Mia Röngän kanssa.

    Vesterinen on perehtynyt lepakoiden ruokailutottumuksiin. Ne ovat yllättävän nirsoja, mutta niille maistuvat ihmisen tuholaishyönteisiksi nimeämät herkut. Mutta mitä tapahtuu, jos hyönteisravintoa ei ole riittävästi. Kotila puolestaan tutkii lepakoiden kaikuluotausääniä ja niiden vaihtelua lajin, tilanteen ja ympäristön mukaan. Rönkä julkaisi dosentti Thomas Lilleyn ja kuvittaja Nadja Sarellin kanssa alkusyksystä lasten tarinallisen tietokirjan Lepakon vuosi. Kirja tarjoaa monipuolisesti tietoa näiden kiehtovien yön otusten elämästä – myyteistä ja uskomuksista uusiin tutkimustuloksiin.

    > Katso tallenne YouTubessa.

    > Katso video Lepakot tieteen ja taiteen siivin

    Naiset yrittäjinä kautta aikain

     

    nainen torilla myymässä hedelmiä ja vihanneksia

    Yhdistääkö yrittäjiksi ryhtyneitä naisia jotkin ominaisuudet? Milloin naiset ryhtyivät yrittäjiksi? Miten yhteiskuntamme puhuu yrittäjyydestä? Entä yrittäjänaiset itse omasta toiminnastaan?  Millaisia businessnaisia Turussa on toiminut? Näistä ja monista muista naisyrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin pureutuvat Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, taloussosiologian yliopisto-opettaja Arttu Saarinen ja yrittäjyyden oppiaineen tohtorikoulutettava Riikka Franzen. Illan aluksi Kirsi Vainio-Korhonen johdattaa aiheeseen kertomalla naisyrittäjyydestä 1700-luvulta tähän päivään kertoen myös Turun yrittäjänaisista, Arttu Saarinen avaa yrittäjyyspuheen sukupuolittuneita elementtejä ja Riikka Franzen kertoo siitä, miten naisyrittäjät luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja miten he aiheesta puhuvat.

    > Katso tallenne

    Miten huolehdin aivoistani

     

    aivojen hermoradat

    Perimä ja ympäristö vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan, mutta myös ihmisen omalla  toiminnalla on vaikutuksia aivoterveyteen. Miten voin pitää aivoistani huolta? Entä jos ne vaurioituvat esimerkiksi tapaturman tai sairauden vuoksi, onko minulla mahdollisuus jollakin tavalla kuntouttaa aivojani? Miten opin suhtautumaan asiaan, jos aivoni eivät täysin kuntoudukaan. Asiasta keskustelemassa Turun yliopiston FinnBrainin Aivokuvantamisosatutkimuksessa työskentelevä tutkijatohtori Jetro Tuulari, hoitotieteen tohtorikoulutettava Sunna Rannikko sekä neurologian emeritusprofessori Seppo Soinila.

    > Katso tallenne

    Tieteelliset läpimurrot

     

    kädet, joiden välissä kulkee energiavirta, takana avaruus

    Tiede etsii mahdollisimman paikkansapitävän tietoa ja varmistaa sitä yhä uudestaan ja uudestaan. Aina välillä tieteessä tehdään todellisia läpimurtoja, avataan uudenlainen ymmärrys tutkitusta aiheesta. Yksi sellainen saavutettiin kaksi vuotta sitten, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen. Turun yliopistossa toimivan Suomen ESO-keskuksen tähtitieteen akatemiatutkija Elina Lindfors ja kvanttiteorian saloja avaava fysiikan yliopistonlehtori Teiko Heinosaari keskustelevat omiin kokemuksiinsa pohjaten tehdyistä läpimurroista ja mitä voimme tulevaisuudessa odottaa. Asiasta keskustelemassa myös tieteen historiaan perehtynyt yleisen historian tohtorikoulutettava Janne Mäkiranta.

    >> Katso tallenne

    Cityeläimet

    kettu ruohikossa

    Aiheesta keskustelevat kaupunkieläimistä kolme kirjaa kirjoittanut ympäristötieteen lehtori Timo Vuorisalo, juuri tohtoriksi susien paikoista väitellyt sekä ihmisten ja eläinten välistä yhteyttä tutkinut kulttuurihistorioitsija Heta Lähdemäki sekä puutiaisia tutkinut ja niiden elämää myös Turun keskustassa selvittänyt biologi Jani Sormunen.

    >> Katso tallenne

    Arkeologian löydöt

    Arkeologian kaivausvälineitä ämpärissä.

    Arkeologisissa kaivauksissa etsitään muinaisten ihmisten toiminnasta jälkeen jääneitä merkkejä: luunpalasia, keramiikka, koruja, jopa käymäläjätteen seasta löytyneitä kasvijäänteistä. Tiedelinjalla arkeologian professori Visa Immonen, tutkija Anne-Mari Liira ja tutkijatohtori Mia Lempiäinen-Avci keskustelevat Tiedelinjalla arkeologisista kaivauksista, löytyneistä aarteista ja mitä ne meille kertovat. Immonen on kiinnostunut erityisesti keskiajan arkeologiasta, Liira on erikoistunut ihmisten luiden tutkimiseen ja Lempiäinen-Avci on yhdistänyt biologian ja arkeologian menetelmiä tutkiessaan esimerkiksi kaivauksissa löydettyjen kasvijäänteiden DNA:ta.

    Ennen iltaa voit lähettää kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi tapahtuman Facebook-sivuston kautta tai alla olevasta linkistä.

    >> Katso tallenne

    Miten pääsemme jaloillemme koronan jälkeen

    Korona

    Miten pääsemme niin yksilöinä kuin yhteiskuntanakin takaisin jaloillemme koronan jälkeen? INVEST-tutkimushanketta vetävä sosiologian professori Jani Erola pohtii sitä, miten pidämme kaikki mukana eikä eriarvoistumiskehitys lisäänny, farmakologian ja lääkekehityksen professori Ullamari Pesonen avaa lääkekehitystä ja Centre for Collaborative Researchin tutkimuspäällikkö Taina Eriksson kertoo kauppakorkeakoulun käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa on selvitetty erityyppisten yritysten selviytymistapoja korona-aikana.

    Tutkitut niksit herkulliseen ruokaan

    Makaronit ja kuplia keitinvedessä.Herkulliseen ruokakokemukseen voi vaikuttaa monella tavalla. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen (FFF) professori Anu Hopia on kiinnostunut ruuanvalmistuksen kemiasta, ravintolapiireissä puhuen molekyyligastronomiasta. Tiedelinjalla Hopia kertoo, millä tieteellistä tietoa hyödyntävillä arkipäivän keinoilla voimme tehdä aina vain herkullisempaa ruokaa. Aistilan tutkija Terhi Pohjanheimo kertoo, miten muut aistimme voivat tukea tai heikentää makuaistimme tuottamaa mielihyvää. Ruokakulttuurin historiaan erikoistunut kansatieteilijä Marja Hartola tuo keskusteluun pidemmän ajan perspektiivin.

    Ennen iltaa voit lähettää kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi tapahtuman Facebook-sivuston kautta tai alla olevasta linkistä.

     

    >> Katso tallenne

    >> Anu Hopian molekyyligastronomia.fi -blogisivusto

    >> Moniaistinen keittokirja 5DCookbook

    >> Ilmoittaudu Aistilan koehenkilöksi

    Monimuotoista puutarhaa rakentamassa

    Perhonen oranssissa kukassa.

    Jos unelmanasi on luoda puutarha, joka on mahdollisimman monimuotoinen niin kasvistoltaan kuin hyönteisiltään, kannattaa kuunnella tämä Tiedelinja. Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan puutarhuri Simo Laine, tänä vuonna filosofian tohtoriksi ekologiasta väitellyt Jussi Lampinen sekä eläinmuseon museomestari Anssi Teräs kertovat, miten mahdollisimman monimuotoisen puutarhan voi luoda ja miksi se on tärkeää. Keskustelussa käsitellään niin kasvien kuin hyönteisten monimuotoisuutta puutarhassa.

    Ennen iltaa voit lähettää kysymyksiä asiantuntijoiden vastattavaksi tapahtuman Facebook-sivuston kautta tai alla olevasta linkistä.

    >> Katso tallenne

    >> Katso TiedelinjaExtra-video: Näin rakennat perhosbaarin

    Meemien maailmassa

    meemit

    Meistä jokainen törmää internetissä leviäviin meemeihin. Mistä ne kertovat, miksi ne leviävät niin innokkaasti ja mikä niiden voima on? Aiheesta keskustelemassa folkloristiikan professori Anne Heimo, suomenkielisiä internetmeemejä kognitiivisen kielitieteen näkökulmasta väitöskirjaansa varten tutkiva Kukka-Maaria Wessman ja visuaaliseen kulttuuriin perehtynyt yliopistontutkija Petri Saarikoski.

    >> Katso tallenne

    Kulkutautien historia

     

    Kulkutautien historia

    Tartuntatautien historia on yhtä pitkä kuin ihmisen ja eläimen yhteiselo. Eläimistä saatavien tuotteiden lisäksi ihminen sai kotieläimistä mikrobeja, jotka synnyttivät tauteja. Tuhkarokko tuli tiettävästi koirasta, isorokko lehmästä tai apinasta, influenssa sioilta. Tartuntatautien historiasta keskustelevat yleisen historian tutkijatohtori Pia Koivunen ja tutkija Mika Kallioinen ja bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

    >> Katso tallenne

    Nordic noir

    nordic noir

    Poliisin näkökulmasta kirjoitettu ja Pohjoismaissa tapahtuva elokuvagenre tunnetaan termillä Nordic noir sekä Pohjoismainen noir. Tunnusomaista on myös tapahtumien sijoittuminen synkkään maisemaan. Millaisia nordic noir -sarjat ja -elokuvat, niiden tarinat ja musiikki ovat, siitä keskustelevat Turun yliopiston luovan kirjoittamisen yliopisto-opettaja Niina Repo, digitaalisen kulttuurin yliopisto-opettaja Rami Mähkä ja musiikkitieteen tohtorikoulutettava Kaapo Huttunen.

    >> Katso tallenne

    Nukkuminen ja unet

    Uni ja nukkuminen

    Uni palauttaa elimistön rasituksesta ja väsymyksestä ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Se vahvistaa vastustuskykyä aktivoidessaan sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismeja elimistössä. Unessa mieli käsittelee tietoa ja tunteita. Unesta sekä fysiologisena ilmiönä että uniennäöstä keskustelevat ma. keuhkosairausopin professori Tarja Saaresranta, uniennäköä tutkiva psykologian tutkijatohtori Nils Sandman sekä iän vaikutusta uneen tutkiva kansanterveystieteen projektitutkija Saana Myllyntausta.

    >> Katso tallenne

    Tiedelinja on mukana tutkitun tiedon teemavuodessa:

     

    Tutkitun tiedon teemavuosi