Uusi dosentuuri hoitotieteen laitokselle

Unen laadun tutkimus tehohoitotyössä – Marita Ritmalan tieteellinen työ ja kansainvälinen yhteistyö

Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUS) aiemmin tehosairaanhoidon kliinisenä asiantuntijana työskennelleen Marita Ritmalan (esh, TtT) kiinnostuksen kohteena on pitkään ollut, miten arvioida teho- tai sairaalahoidossa olevan potilaan unen laatua ja edistää sitä. Hänen väitöskirjansa aiheena vuonna 2015 oli “Asleep or not asleep? Evaluation of the quality of patients’ sleep in critical care nursing” eli “Nukkuuko vai eikö nuku? Potilaan unen laadun arviointi tehohoitotyössä”. Siinä hän osoitti tajuissaan olevien potilaiden unen olevan erittäin kevyttä ja hajanaista. Elimistön toipumista tukevaa syvää unta ei hänen tutkimuspotilaillaan ollut juuri lainkaan. Väitöstutkimuksensa jälkeen Marita on kehittänyt tehohoitoon yksilöllisen unen tukemisen mallin sekä osallistunut dosentti Marita Koivusen Satakunnassa vetämään tutkimushankkeeseen, jossa etsitään keinoja vuodeosastolla nukkuvien potilaiden unen tukemiseen.

Marita on löytänyt Australiasta tehohoidossa olevien potilaiden unen heikosta laadusta ja unen arvioinnin haasteellisuudesta kiinnostuneita hoitotieteen tutkijoita ja tehnyt jonkin verran tutkimusyhteistyötä hänen vastaväittäjänään toimineen Marion Mitchellin kanssa Griffithin yliopistosta ja apulaisprofessori Rosalind Elliottin kanssa Sydneyn teknillisestä yliopistosta.

- Uni on merkittävä ihmisen toipumista ja jaksamista edistävä tekijä, johon kiinnitetään aivan liian vähän huomiota potilaan joutuessa akuutisti sairaalahoitoon.

- Koen, että meidän täytyy hoitotieteessä uskaltaa tarttua vaikeastikin tutkittaviin aiheisiin, jotta saamme näyttöä hoitotyön interventioiden toimivuudesta potilaiden hoidossa. Oma kokemukseni on, että esimerkiksi tehohoidossa tajuissaan olevat potilaat osallistuvat mielellään tutkimuksiin vakavasta sairaudestaan huolimatta.

Tehohoitotyön koulutuksen ja asiantuntijuuden kehittäjä sekä pidetty luennoitsija

Marita työskenteli sairaanhoitajan uransa alkuvuosina USA:ssa, missä hän osallistui erinomaisiin sairaanhoitajien toteuttamiin tehohoitotyön täydennyskoulutuksiin, kun Suomessa silloin kaikki tehohoidon täydennyskoulutus oli vielä lääkärien luentoja. Tästä hän sai kipinän ja erinomaisen tietopohjan kehittää Suomeen palattuaan tehosairaanhoitajille HUS:iin sairaanhoitajien toteuttaman Tehohoitajien syventävän perehdytyksen sekä moniammatillisesti toteutetun Taitava tehohoitaja -koulutuksen, joista molemmista hän on saanut tunnustuspalkinnon Suomen Tehohoitoyhdistykseltä.

Marita on pidetty luennoitsija ja hän onkin kouluttanut ja luennoinut Suomessa ja useissa maissa tehohoitotyöstä, potilaiden unen tukemisesta, kliinisen interventiotutkimuksen haasteista ja viimeisimpänä aiheena Magneettisairaala-tunnustuksen vaikutuksista potilaiden hoidon laatuun, hoitajien työhyvinvointiin ja organisaation talouteen.

- Pidän tärkeänä, että kliinisessä työssä toimivat hoitajat ymmärtävät, miksi he tekevät mitä tekevät ja mitä vaikutuksia heidän toimillaan on odotettavissa potilaiden vointiin ja toipumiseen. Vain siten voidaan taata potilaiden turvallisuus hoidon aikana.

Magneettiohjelman johtaja ja hoitotyön kehittäjä – Tutkimusta, kehittämistä ja opiskelijayhteistyötä

Marita työskentelee HUSissa Magneettiohjelman johtajana. Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on tunnustus, jonka American Nurses Credentialing Center myöntää perusteellisen tarkastuksen jälkeen organisaatiolle, jossa toteutetaan erinomaista hoitotyötä, hoidon laatu on keskimääräistä parempaa ja hoitajat ovat työhönsä tyytyväisiä. HUSissa kyseisen tunnustuksen ovat tähän mennessä saaneet Syöpäkeskus ja Sydän- ja keuhkokeskus.

- Tässä on erinomainen asetelma osoittaa, mitä hyötyä meille HUSissa on kyseisestä hoitotyön viitekehyksestä. Magneettisairaala-tunnustuksen saaneissa sairaaloissa on USA:ssa todettu olevan muun muassa pienempi hoitajavaihtuvuus ja vähemmän sairauspoissaoloja sekä parempi hoitotyön laatu, mitattuna esimerkiksi haittaa aiheuttaneiden kaatumisten, vähintään toisen asteen painevaurioiden ja keskuslaskimokanyyli-infektioiden esiintyvyydellä, kuin ei-Magneetti-sairaaloissa. Kiinnostavaa on nähdä, mitä hyötyjä HUS saa tästä ”Magneetti-matkasta”. Meillä onkin meneillään tutkimushanke Magneettisairaala-tunnustuksen hyödyistä. Siihen otamme mielellämme myös opiskelijoita mukaan tekemään maisteri- tai tohtoriopintojen opinnäytteitä.