Reeta Lamminpäälle hoitotieteen dosentin arvonimi

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Terveysinstituutin johtavan tutkijan Reeta Lamminpään tutkimus kohdistuu pääasiassa raskaana olevien ja synnyttävien naisten terveyteen ja hyvinvointiin. Raskaus ja synnytys sekä niihin liittyvät tekijät koskettavat aina laajalti myös synnyttävän äidin lähipiiriä, mikä korostaa aihealueen tutkimuksen merkitystä.

TtT Reeta Lamminpää on tehnyt tutkimusta raskaana olevien ja synnyttävien naisten parissa jo toistakymmentä vuotta. Erityisenä tutkimusalana Lamminpäällä ovat olleet muun muassa synnyttäjien ikä riskitekijänä sekä ylipainoiset ja lihavat odottavat äidit sekä ravitsemuksen rooli suhteessa raskaudenaikaiseen painonnousuun ja raskausdiabeteksen ilmaantuvuuteen.

–  Viimeisimpänä olemme tutkimusryhmässämme yhteistyössä Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitosten tutkijoiden kanssa tarkastelleet myös synnytysten turvallisuuteen ja hoidon laatuun liittyviä kysymyksiä. Menetelmällisesti erityisesti rekisteritutkimus on ollut vahvasti mukana ja rekisteritutkimusta haluaisin tehdä myös tulevaisuudessa, Lamminpää lisää.

Äitiyshuollon muutokset muokkaavat tutkimuskenttää

Suomi on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna edelleen yksi äitiyshuollon mallimaa, mutta täälläkin korostuvat samat kansainväliset ilmiöt niin väestörakenteessa kuin toimintaympäristössäkin.

Väestörakenteen kehitys näkyy synnyttäjien keski-iän nousuna, mikä lisää raskauden ja synnytyksen riskitekijöitä. Samalla ylipaino ja lihavuus yleistyvät, mikä heijastuu sekä raskaudenaikaiseen hoitoon että synnytyksen turvallisuuteen. Synnytyssairaaloiden määrän väheneminen ja resurssipula haastavat hoidon saavutettavuutta, sujuvuutta ja yhdenvertaisuutta. Toimenpiteiden, kuten synnytyksen käynnistysten ja keisarileikkausten, määrän kasvu herättää tarpeen arvioida hoitokäytäntöjä ja niiden pitkäaikaisvaikutuksia.

Osaava henkilöstö on tärkeässä roolissa. Kätilöiden ja lääkäreiden täydennyskoulutus sekä osaamisen ylläpito ovat olennaisia sekä hoidon laadun että potilasturvallisuuden kannalta.

–  Yhdessä nämä muutokset tuovat jatkuvasti lisätarpeita tutkimukselle. Tutkimus, joka tukee kokonaisvaltaisesti hoidon kehittämistä varmistaa, että Suomi säilyttää paikkansa äitiyshuollon huippumaana myös tulevaisuudessa, kiteyttää Lamminpää.

Kohti osallistavampaa ja perhekeskeisempää hyvinvointitutkimusta

–  Nykyisessä työssäni kehitän vaikuttavan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painoalaan sijoittuvaa TKI-ohjelmaa, missä myös raskaana olevien ja synnyttävien naisten ja perheiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat keskeisiä. Lisäksi tärkeää on myös TKI -toiminnan ja opetuksen integrointi, Lamminpää kuvailee.

Lisäksi tulevaisuudessa raskaana olevien ja perheiden hyvinvointia edistävässä tutkimuksessa on entistä tärkeämpää huomioida perheiden monimuotoisuus. Tulevina vuosina onkin entistä olennaisempaa tarkastella lasta odottavia perheitä ja äitiyshuollon palveluja erilaisista näkökulmista siten, että erilaiset perheet ja heidän tarpeensa tulevat aidosti näkyviksi. Samalla palvelujen on kehityttävä vastaamaan muuttuvaa todellisuutta. Tutkimuksella on tässä keskeinen rooli.

–  Uudet menetelmät voivat avata tutkimukseen tuoreita näkökulmia. Esimerkiksi kanssatutkijuudella voitaisiin tuoda uusia näkökulmia tutkimukseen, jolloin kohderyhmän osallistamisella mahdollistettaisiin tutkimusaiheiden merkityksellisyys ja tulosten kenties parempi hyödynnettävyys, kun tutkimuskysymyksiä muodostetaan yhteistyössä kohderyhmältä nousevien tarpeiden kanssa, Lamminpää kertoo.

Perhekeskeisyys on terveyspalveluissa aina ajankohtaista, mutta vauvaa odottavien perheiden kohdalla sen merkitys korostuu erityisesti. Siksi tarvitaan monipuolista tutkimusta, joka tunnistaa perheiden monimuotoisuuden, arjen tarpeet sekä tukee palvelujen kehittymistä niiden mukaan.