Aurora: Pojat pärjäävät, kun oppikirja vaihtuu verkkotekstiksi
Tytöt ovat parempia lukijoita kuin pojat, niinhän on aina sanottu. Uudella ReadIT-opetusohjelmalla saadut tulokset näyttävät kuitenkin toisin: pojat oppivat lukemalla aivan yhtä hyvin, kun paperisen oppikirjan sijasta luetaan verkkotekstejä.
RUSE:n johtaja, professori Osmo Kivinen sekä tutkijat Juha Hedman ja Meri-Tuulia Kaarakainen.
Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa (RUSE) kehitetty ReadIT-ohjelma on suunniteltu erityisesti reaaliaineiden lukemiseen. Ohjelman avulla opettaja saa lapsen oppimisesta tarkkaa tietoa, jonka avulla opettaja osaa antaa juuri sellaista opetusta kuin lapsi tarvitsee.
– Ohjelma tallentaa tietoa siitä, miten lukija pärjää tekstin parissa: miten nopeasti oppilas etenee, miten hän etenee tekstissä, käyttääkö oppilas hypertekstilinkkejä sekä miten hän tekee muistiinpanoja. Ohjelmaan voi tehdä tietysti myös kysymyksiä, joten oppimisen voi arvioida suoraan ohjelmassa, kertoo suunnittelija Meri-Tuulia Kaarakainen RUSEsta.
Ohjelmaa on nyt testattu yli viidelläsadalla oppilaalla yhdeksässä varsinaissuomalaisessa koulussa. Oppilaat ovat tuottaneet ohjelmaan 80 000 lokimerkintää, joita tutkijat ovat analysoineet. Saatujen tulosten mukaan tyttöjen ja poikien verkko-oppimistuloksissa ei näyttäisi olevan mitään eroa.
Pojat etenevät vauhdilla, tytöt huolellisia
Tyttöjen ja poikien välillä on eroa kuitenkin siinä, millä lukutekniikoilla he etenevät tekstissä ja miten paljon he käyttävät aikaa.
– Pojat käyttävät verkkoympäristöä nopeammin kuin tytöt. Pojat tekevät testin keskimäärin 17 minuutissa, kun tytöt ovat käyttäneet yli 21 minuuttia, Kaarakainen sanoo.
Samoin sukupuolten välillä löytyy eroja siinä, miten lukijat siirtyilevät tekstissä. Tytöillä näyttää olevan tapa kokeilla systemaattisesti kaikki tekstin linkit ja toiminnallisuudet, kun pojat etenevät vauhdilla ja suoraviivaisesti.
– Tytöt vaikuttaisivat olevan interaktiivisia, pojat nopeita ja lineaarisia lukijoita. Pojat sortuvat myös hieman useammin vain arvailemaan vastauksia, Kaarakainen kertoo.
Erilaisia yhdistelmiä tarkastelemalla tutkijat ovat havainneet, että parhaaseen oppimistulokseen pääsevät nopeat ja interaktiiviset lukijat.
Myös nopeasti ja lineaarisesti etenevät lukijat oppivat hyvin.
– Tämä on siitä varsin mielenkiintoinen ryhmä, että mukana on henkilöitä, joita opettajat eivät tunnistaneet hyviksi oppilaiksi. Opettajat arvioivat, että tämän ryhmän henkilöt, enimmäkseen pojat, olivat heikkoja lukijoita. Verkkotekstien parissa he pärjäsivätkin todella hyvin ja vieläpä vähällä työllä, Kaarakainen sanoo.
– Nämä ovat sellaisia poikia, joiden lahjakkuutta opettajat eivät välttämättä tunnista. He ovat niitä potentiaalisia häiriköitä, jotka turhautuvat perinteisessä opetuksessa ja kirjojen parissa, jatkaa RUSEn johtaja, professori Osmo Kivinen.
Teksti ja kuva: Hannu Aaltonen