Elinkeinoelämän keskusliitto: Kielitaito on kilpailuetu
Kansainvälistymisen myötä työelämän kielitaitotarpeet ovat monipuolistuneet. Englannin kielen taitoa edellytetään jo kaikilla organisaatiotasoilla ja lähes kaikissa työtehtävissä. Englannin taito ei kuitenkaan yksin riitä selviää EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelusta, johon vastasi yli tuhat yritystä. Kielitaitovaatimukset voivat olla vahvasti yrityskohtaisia riippuen siitä, mikä on yrityksen kansainvälisten suhteiden maantieteellinen suunta.
EK:n jäsenyrityksistä esimerkiksi miltei kolmannes tarvitsee venäjän kielen taitoista henkilökuntaa. Näistä yrityksistä 70 prosenttia uskoo, että venäjää tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Lisäksi kieltä tullaan tarvitsemaan neljänneksessä niistä yrityksistä, jotka eivät käytä sitä nykyisin. Venäjää tarvitaan kaikilla aloilla, mutta palvelualojen yritykset nostivat tarpeen esiin useimmin.
Vaikka työelämässä tarvitaan nykyisin yhä monipuolisempaa kielitaitoa, ovat opiskelijoiden kielivalinnat yksipuolistuneet perusopetuksessa ja lukiossa. Yhä useampi nuori osaa peruskoulun suoritettuaan vain englantia ja ruotsia. Yläkoulussa opiskeltavan valinnaisen B2-kielen suosio on laskenut rajusti. Vielä 1990-luvun puolivälissä lähes 40 prosenttia oppilaista opiskeli B2-kieltä. Nyt valinnaista B2-kieltä opiskelevia on noin 17 prosenttia 8.-9.-luokkalaisista. Lukiolaisista noin puolet opiskelee kahta vierasta kieltä.
Tiedot perustuvat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n henkilöstö- ja koulutustiedusteluun, joka toteutettiin loppuvuodesta 2013. Tiedusteluun vastasi runsas tuhat EK:n jäsenyritystä. Vastaajayrityksissä työskentelee lähes 455 000 henkilöä.