Kirjastosta paljastui kansallisesti arvokas valokuvakokoelma

12.04.2013

Tuhansia vanhoja valokuvia on löydetty Turun yliopiston kirjaston varastosta. Joukossa on runsaasti Suomen valokuvahistoriasta tunnettujen kuvaajien vedoksia 1800-luvulta. Kuvien kulttuurihistoriallinen merkitys paljastui vasta, kun vuosikymmeniä avaamattomana ollut kaappi piti muuton myötä siirtää toiseen paikkaan. ​

Suomen valokuvataiteen museon erikoistutkija Anne Isomursu (edessä) silmäilivät Turun museokeskuksen Taiteen ja visuaalisen kulttuurin yksikön intendentti Riitta Kormanon (vas.), Turun museokeskuksen valokuva-arkiston tutkijan Minna Ijäksen ja Turun yliopiston kirjastonhoitaja Liisa Hilanderin kanssa vuosikymmeniä kaapin kätköissä olleita valokuvia.

– Alustavan kartoituksen mukaan löydetyt kuvat ajoittuvat vuosiin 1860-1920. Ensimmäinen suomalainen valokuva otettiin 1842. 1840–1850-luvut olivat valokuvauksessa kokeilujen aikakautta, ateljeita alettiin perustaa enemmän 1860-luvulla, tutkija Minna Ijäs Turun museokeskuksesta sanoo.

Yliopiston kirjastonjohtajan Ulla Nygrénin mukaan valokuvien olemassaolo on tiedetty, mutta niiden arvo selvisi vasta kun paikalle kutsuttiin Turun museokeskuksen ja Suomen valokuvataiteen museon tutkijat. Arvokkaan kokoelman lahjoittaminen museokaksikolle ei kirpaise mieltä.

– Lahjana tämä aarre on tännekin tullut. Kirjastolla ei ole osaamista eikä resursseja valokuvien säilyttämiseen. Kuvat ovat tulleet meille kirjalahjoitusten ja  -ostojen sivutuotteena, Nygrén sanoo. 

verkkokaappi.jpg
Kuvat oli pakattu Turun yliopiston kirjaston maanalaisessa varastossa olleeseen kaappiin.
 
– Kuvat ovat pölyisiä, mutta konservaattori pystyy kyllä ne puhdistamaan. Kuvat ovat olleet pimeässä ja suojassa ultraviolettivalolta. Ne kuvat, jotka on aikoinaan vedostettu hyvin, ovat säilyttäneet värinsä lähes täydellisinä. En ole vastaavaa aiemmin nähnyt, Suomen valokuvataiteen museon erikoistutkija Anne Isomursu sanoo.

Vahvasti Turkukeskeinen

Sekalaisessa kokoelmassa on ateljeissa otettuja muun muassa henkilö- ja ryhmäkuvia, kaupunkikuvia sekä taideteoksenomaisia maisemakuvia maaseudulta.

– Kun yliopistoa 1920-luvulla perustettiin, yliopisto sai paljon kirjalahjoituksia. Laatikoissa oli usein mukana valokuvia. Lisäksi yliopisto sai lahjoituksia antikvariaateilta, kirjastonhoitaja Liisa Hilander kertoo.
Kansallisestikin katsottuna edelläkävijöitä olivat turkulaiset J. Reinbergin ja O.J. Aunen ateljeet, joiden kuvia löydettiin kirjaston komerosta runsaasti.

– Saamassamme kokoelmassa on sekä Johan Jakob Reinbergin että Ole Jonsen Aunen ateljeiden valokuvia sekä muun muassa maaseudun maisemien ja luonnon taiteellisesta kuvauksesta tunnetun I. K. Inhan vedoksia, Ijäs sanoo.
Merkittävä osa 5000–6000 kuvan aineistosta keskittyy Turkuun.  Ateljeekuvien lisäksi kokoelmasta löytyy kuvia esimerkiksi Ruissalosta, turkulaisista pihapiireistä, lääketieteellisestä tutkimuksesta ja luotsitoiminnasta.

Esimerkkejä näytille jo syksyllä

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen,  Suomen valokuvataiteen museon johtaja sittenkin Elina Heikka ja Turun museokeskuksen intendentti Riitta Kormano vahvistivat omistusoikeuden siirtymisen allekirjoituksillaan. Turun museokeskukselle ja Suomen valokuvataiteen museolla, jotka neuvottelevat vielä keskenään kokoelman jakamisesta.

– On selvää, että kokoelmassa oleva Turku-aineisto sekä turkulaisen kirjastonhoitajan luetteloima aineisto kuuluu Turun museokeskukselle. Muualta Suomesta peräisin oleva  aineisto on kuitenkin kansallisesti merkittävää valokuvaushistoriallista aineistoa, ja valokuvataiteen museolla on edellytykset tutkia, konservoida ja esitellä sitä koko kansalle, Isomursu sanoo.

Isomursun mukaan nämä vanhat valokuvat vaativat näyttelyssä erityiset valaistus-  ja  ilmasto-olot, etteivät ne tuhoudu.

Turun yliopiston kirjastonhoitaja oli 1920–1930-luvulla luetteloinut osan kuvista, mutta suuresta osasta tiedot ovat puutteellisia. Riitta Kormanon mukaan kokoelma on merkittävä osa Turun alueen kulttuurihistoriaa ja valokuvan historiaa, jotka ovat Turun museokeskuksen painopistealueita. Nyt museon on löydettävä ulkopuolinen rahoitus kokoelman konservointiin ja luettelointiin.

– Me haluamme kuvat ihmisten nähtäville, Kormano sanoo.

Alustavasti on jo suunniteltu, että aineistoa on esillä lokakuussa osana Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhdessä järjestämiä Tieteen päiviä.
 
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Teppo Kahtola, Turun museokeskus, Nora Uotila
Luotu 12.04.2013 | Muokattu 11.11.2020