Metsät ovat elintarvikekehityksen aarreaitta
Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa tuotetaan tutkimustietoa elintarvikkeiden terveellisyyden, maistuvuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi.
Keskuksen johtaja, professori Seppo Salmisen mukaan onnistunut elintarvikkeiden tuotekehitys vaatii usein vuosien tutkimustyön.
Jotta elintarvikkeita voitaisiin kehittää tavoitteellisesti, on ymmärrettävä niin raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia, kuluttajien mieltymyksiä kuin markkinoiden muutoksiakin.
– Sekä terveellisen että hyvänmakuisen ruoan tekeminen on haasteellista, muttei millään lailla mahdotonta, akatemiatutkija Mari Sandell sanoo.
Potentiaalia Suomen metsistä
Suomen metsät tarjoavat paljon mahdollisuuksia elintarvikekehitykselle. Metsistä löytyy erilaisia sieniä, hunajaa, koivunmahlaa ja pakurikääpiä. Terveyttä edistäviä ominaisuuksia voisi olla löydettävissä lisäksi vaikkapa jäkälästä.
Sandellin mukaan Pohjoismaista löytyviä raaka-aineita ei kuitenkaan hyödynnetä vielä kovinkaan mittavasti verrattuna moniin muihin maihin.
– Esimerkiksi kanadalaisten ja amerikkalaisten karpaloiden myyntimäärät Euroopassa ovat suuria, mutta täällä karpaloiden hyötykäyttö on vielä hyvin minimaalista. Muutakin käyttämätöntä potentiaalia on paljon.
Salminen puolestaan kertoo, että Etelä-Euroopassa luonnontuotteita markkinoidaan monesti tehokkaammin kuin Suomessa.
– Paljon näkyvyyttä on saanut esimerkiksi heinäkeitto, joka valmistetaan juuri leikatusta tuoreesta heinästä. Myös muut heinätuotteet, kuten vain heinää syöneiden lehmien maidosta valmistetut juustot ja muut maitotuotteet ovat kasvattaneet nopeasti suosiotaan Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa.
Erilaisten raaka-aineiden hyödyntämisen ohella Salminen pitää tärkeänä sitä, että tuotteet olisivat myös maistuvia.
– Jos tuote ei maistu hyvältä, ihmiset eivät osta sitä, vaikka tuote olisi kuinka terveellinen, Salminen lisää.
Kuluttajat entistä tietoisempia ravitsemuksesta
Salminen kertoo nykypäivän kuluttajien olevan entistä tietoisempia ravitsemuksesta ja elintarvikkeista.
– Kun vielä 30 vuotta sitten tutkijat antoivat tietoa kuluttajille, niin nyt tavalliset ihmiset etsivät itse tietoa ja haastavat ravitsemustieteilijöitä.
Myös Sandell on huomannut elintarvikekulutuksessa vastaavia muutoksia.
– 2000-luvun alussa suosiossa oli erityisesti terveellisyys, 2010-luvulla makuelämykset. Kantaaottavat mielipidevaikuttajat ovat niin ikään tyypillinen ilmiö 2010-luvulle.
Musta tuntuu -tiedon rinnastamista todelliseen tutkimustietoon Sandell pitää kuitenkin vaarallisena.
– Esimerkiksi puolukat sisältävät luontaisesti paljon c-vitamiinia, joka on luokiteltu e-koodiksi. Aiheesta uutisointi johti lopulta siihen, että keskustelupalstojen kommentoijat vaativat puolukan käytön lopettamista kokonaan, Sandell hymähtää.
Nautintoa elintarvikkeiden kuluttamiseenSekä Salminen että Sandell kokevat elintarvikemarkkinoilla olevan monia kuluttajia hämääviä käsitteitä ja ristiriitaista tietoa sisällään pitäviä suosituksia. Esimerkiksi lähiruoaksi kutsutaan Sandellin mukaan yhtä lailla niin Euroopassa kuin 30 kilometrin etäisyydellä Turusta tuotettua ruokaa. Salminen kertoo puolestaan tutkimustuloksista, joiden mukaan vankeudessa kasvatettujen kanojen stressitaso osoittautui vapaana kasvaneita kanoja alhaisemmaksi. Aina ei ole siis yksiselitteistä sanoa, miten kuluttajan pitäisi tehdä valintansa vastaavien viestien keskellä. Salmisen mukaan tavallisen kuluttajan ei kuitenkaan tarvitse ajatella elintarvikkeita ostaessaan liian pitkälti alkuperää tai esimerkiksi e-koodeja. Elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvää tutkimusta tehdään Suomessa niin paljon, ettei huoleen ole hänen mukaansa syytä. Myös Sandell vakuuttaa valvontajärjestelmän olevan hyvä. Hän toivookin kuluttajien olevan huomioimatta elintarvikkeiden tuoteselostuksia liialti. – Olisi ihanaa, jos ihmiset pystyisivät nauttimaan ruoasta, eivätkä vain tankkaisi sitä. Teksti: Matilda Herjanto Kuva: Hanna Oksanen |