Missä piilee onnistuneen festivaalin salaisuus?
Tasokkaita kesätapahtumia on Suomen kesässä tarjolla väkilukuun nähden runsaasti. Onnistuneen festivaalin taustalla ovat vahvan brändin rakentaminen ja taidokas verkostonhallinta.
Kesätapahtumien yltäkylläinen tarjonta hellii Suomen kulttuurijanoista yleisöä, ja kansa käy festivaaleilla ahkerasti.
Festivaalijohtamista tutkivan projektitutkija Mervi Luonilan mukaan suuri osa Suomen festivaaleista on musiikkitapahtumia, mutta muunkin aiheisia kulttuurijuhlia järjestetään paljon. Festivaalikävijöitä ei juuri syrjitä iän tai kiinnostuksen kohteiden perusteella.
- Myös kulttuurin suurkuluttajien varttuneempi ikäryhmä löytää mainiosti paikkansa yleisössä, sillä festarielämyksille löytyy lukuisia vaihtoehtoja eri kulttuurigenreissä, korostaa Luonila.
Luonilan mukaan Suomessa festivaalit ovat kansainvälisesti tarkastellen tasokkaita, mikä lieneekin keskeisiä syitä sille, että kävijöitä riittää.
Hyvä brändi ja toimivat verkostot onnistumisen kulmakiviä
Laadukas ja houkutteleva ohjelmasisältö sekä järjestelyjen toimivuus ovat selviä menestymisen edellytyksiä.
Syvemmältä löytyvät onnistumisen avaimet piilevät Luonilan mukaan taidokkaassa verkostojen hallinnassa ja vahvoissa kumppanuussuhteissa, sillä festivaaleja toteutetaan aina yhteistyössä useiden organisaatioiden kanssa.
- Esimerkiksi toimiva kuntayhteistyö on keskeinen osa tuotantoa, ja festivaalien merkitys alueelliselle kehittämiselle ymmärretään Suomessa hyvin. Useissa kaupungeissa festivaalit ja tapahtumallisuus on nostettu jopa keskeiseksi vetovoimaisuustekijäksi kuntastrategiaan, Luonila tähdentää.
Kesän kulttuuririennoista voi nauttia eri puolilla Suomea, ja myös syrjäisempien seutujen tapahtumista moni on pystynyt vakiinnuttamaan kävijäkuntansa. Festivaalin ikä ja tunnettuus vahvistavatkin Luonilan mukaan onnistumisen todennäköisyyttä.
- Pitkään toimineet festivaalit ovat ehtineet synnyttää vahvan brändin, jonka yleisö voi nähdä lupauksena laadusta. Esimerkiksi Kuhmon kamarimusiikkifestivaali osoittaa, miten hyvä brändi vetää yleisöä vuodesta toiseen, vaikka festivaali olisi kaukana.
Kehno sää voi koitua festivaalin kuoliniskuksi.
Silloin tällöin vakiintuneitakin festivaaleja kaatuu. Takuureseptiä onnistuneelle festivaalille ei Luonilan mukaan ole, sillä kaikkia tekijöitä ei pysty taitavinkaan järjestäjäorganisaatio kontrolloimaan.
Vakiintuneiden tapahtumien kompastuminen liittyy usein organisatorisiin muutoksiin. Luonila nostaa esimerkiksi Raumanmeren juhannuksen, joka ei selvinnyt rytäkässä tapahtuneesta kaupunginvaihdoksesta. Etenkin uusilla festivaalitulokkailla kaatuu onnistuminen helposti myös järjestelyistä riippumattomiin tekijöihin.
- Esimerkiksi rajuilman sattuessa vakiintuneemmat festivaalit selviytyvät useimmiten kuiville vilkkaan ennakkolippumyynnin ansiosta. Nuoremmissa tapahtumissa ennakkomyynti on yleensä vähäisempää, jolloin sade karkottaa sekä kävijät että tuotot.
Hyvienkin tapahtumien tie voi siis katketa epäonniseen säätilaan, ellei festivaali ole vielä ehtinyt vakiinnuttaa mainettaan.
- Onkin kiinnostava kysymys missä kohtaa kävijöiden luottamus lunastetaan ja milloin festivaalin vakiintumisen mahdollisuus täyttyy. Näihinkin kysymyksiin haen vastauksia festivaalijohtamista tarkastelevassa tutkimuksessani, Luonila pohtii.
Luonila työskentelee projektitutkijana kauppakorkeakoulun Porin yksikössä hyvinvointipalvelujen innovatiivinen johtamisen ja kehittämisen hankkeessa (HITTI) sekä Sibelius-Akatemian koordinoimassa valtakunnallisessa Johde – luovien alojen tapahtumatuotannon ja johtamisosaamisen kehittämishankkeessa, jossa TSE Pori on yksi osatoteuttajayliopisto.
Teksti: Liisa Reunanen
Kuvat: Flow, Jussi Hellsten ja Ruisrock, Mikael Wänskä