Rokottamattomuus on riski
Pienten lasten yleiset infektiotaudit saadaan parhaiten kuriin rokotusohjelmaan osallistumalla.
Lapsen tulehdustaudin syynä on useimmiten viruksen tai bakteerin, toisinaan myös sienen aiheuttama infektio. Eniten infektiotauteja esiintyy alle 3-vuotiailla lapsilla.
– Vastustuskyvyn kehittyminen vie pari–kolme vuotta. Vaikka valtaosa infektioista on itsestään paranevia ja lieviä, ovat ne silti merkittävä haitta lapsille, lastentautiopin kliininen opettaja Terho Heikkinen sanoo.
Infektiotaudit aiheuttavat myös suuren taloudellisen taakan yhteiskunnalle: lapsia joudutaan käyttämään usein lääkärissä, ja vanhemmat joutuvat olemaan poissa töistä.
Heikkinen painottaa, että infektiosairauksien leviämistä voidaan parhaiten vähentää rokottamalla.
– Rokottaminen on lasten terveyden kulmakivi. Infektiotautien väheneminen on suoraan yhteydessä rokotusten yleistymiseen.
Muutama vuosi sitten vielä esimerkiksi rotavirus aiheutti vaikeita ripulitauteja, mutta rokottamisen myötä näitä ei enää esiinny juuri ollenkaan.
– Vielä 1980-luvulla yleinen tuhkarokko katosi Suomesta rokotusten ansiosta lähes täysin. Nyt tartuntoja on taas todettu rokottamattomilla, Heikkinen kertoo.
Älä usko nettikeskusteluihin
Vaikka rokotteet ovatkin tutkitusti tehokkaita ja turvallisia, kaikki eivät niitä silti halua. Tuoreet vanhemmat eivät Heikkisen mukaan välttämättä tiedä, millaisia tauteja rokotteilla todellisuudessa ehkäistään.
– Vaikka esimerkiksi tuhkarokko on hävinnyt Suomesta melkein kokonaan, se on silti mahdollista saada matkailtaessa vaikkapa Saksassa. Tuhkarokko tappaa maailmalla edelleen paljon lapsia, Heikkinen sanoo ja jatkaa:
– Lapsen rokottamatta jättäminen sisältää suuren riskin.
Sosiaalisessa mediassa käydään runsaasti keskustelua rokotuksista. Heikkisen mukaan keskusteluissa liikkuu paljon perätöntä ja täysin virheellistä tietoa.
– Jotkut kirjoittajat tuntuvat lietsovan jopa tahallaan rokotepelkoa. Se on surullista.
Tulevaisuudessa piikittömiä rokotteita
Nykyinen rokotusohjelma kattaa noin 95–98 prosenttia neuvolaikäisistä lapsista. Rokotteiden vaikuttavuutta ja tarpeellisuutta arvioidaan tutkimustiedon valossa jatkuvasti.
Uusimpana rokotuksena ohjelmaan on lisätty kohdunkaulansyöpää ehkäisevä papilloomavirusrokote. Harkinnan alla on lisäksi ollut vesirokkorokotteen lisääminen lasten rokotusohjelmaan. Iäkkäiden rokotusohjelmaan harkitaan vyöruusurokotteen lisäämistä.
– Liiallisesta rokottamisesta ei kannata olla huolissaan. Moni ajattelee, että rokotusohjelmaan ainoastaan lisätään rokotteita. Viimeksi ohjelmasta on kuitenkin poistettu esimerkiksi tuberkuloosirokote, jonka hyödyt todettiin nykyoloissa haittoja pienemmäksi, Heikkinen kertoo.
Rokotteet saavat myös uusia muotoja. Tulevaisuudessa rokotteet pyritään antamaan pistosten sijaan esimerkiksi nenäsumutteina tai nieltävinä tippoina.
– Etenkin kehittyvien maiden kannalta rokotteiden kehitys on ensiarvoisen tärkeää, sillä monissa maissa ei ole resursseja pitää yllä ruiskujen vaatimaa kylmäketjua.
Heikkinen on toiminut vuoden 2014 alusta ensimmäisenä suomalaisena lasten infektiotautien maailmanjärjestön WSPID:n 12-henkisessä hallituksessa. Järjestön tärkein tehtävä on levittää tietämystä ja edesauttaa resurssien hankkimista kehittyvien maiden auttamiseksi.
– Koen valintani tunnustuksena Turun yliopistossa tehtävälle korkealuokkaiselle lasten hengitystieinfektioiden tutkimukselle.
>> World Society for Pediatric Infectious Diseases
Teksti: Matilda Herjanto
Kuvitus: Maarit Kotiranta
Kuva: Matilda Herjanto