Sanomalehdet aikakauden kuvaajina – tutkijoille tietoa ilmestymisajankohdan yhteiskunnasta

30.01.2019
Uutinen

Turun yliopiston kirjasto juhlii vapaakappaleoikeuden 100-vuotisjuhlavuotta. Kirjasto on saanut kansallisen kulttuurin aineistot kokoelmiinsa vuodesta 1919 lähtien. Painettujen, vapaakappaleina tulleiden suomenkielisten sanomalehtien (vuodet 1919–2007) lisäksi kirjastolla on mikrofilmattuja, digitoituja ja elektronisia sanomalehtiä.

​Sanomalehdet kertovat historiallisista tapahtumista ja yhteiskunnan muutoksista

  • Tutkimukselle on arvokasta, että sanomalehdissä on uutisia, jotka kertovat historiallisista tapahtumista silloin, kun asia on ajankohtainen.
  • Sota-ajan erikoisuutena olivat rintamalehdet (kuten Aseveli). Niiden tärkein tehtävä oli välittää uutisia rintamalle, mutta lehdissä oli myös kantaaottavia kirjoituksia sekä viihteellistä sisältöä kuten sarjakuvia ja kaskuja.
  • Sanomalehdistössä näkyy konkreettisestikin sota-ajasta seuranneet muutokset, sillä sodan aikana ja jälkeen osa luovutettujen alueiden lehdistä siirtyi toiselle paikkakunnalle (Karjalan sanomat) ja osa lopetti toimintansa (Käkisalmen sanomat).
  • Liike-elämän muutoksista kertoo mainosten lisääntyminen sodan jälkeen, mikä lisäsi myös sanomalehtien sivulukuja.

Sanomalehdet kertovat henkilöistä ja asenteista

  • Yhteiskunnassa olevista asenteista kertovat erilaiset aatteelliset lehdet, esimerkiksi 1800-luvun lopulta lähtien alkoi ilmestyä työväen lehtiä (kuten Työmies).  Lehtien sitoutumattomuus lisääntyi 1950-luvulta lähtien, mutta silti voidaan lehdissä nähdä erilaisia aatteellisia ja alueellisia taustoja.
  • Mielipidekirjoituksista voi lukea yksittäisten henkilöiden asenteita.
  • Tutkimuksen kannalta oleellisia voivat olla uutiset ja jutut julkisuuden henkilöistä.
  • Monia sukututkijoita helpottaa se, että ennen 1970-lukua oli tapana julkaista uutisissa onnettomuuksiin ja rikoksiin joutuneiden ja syyllisten nimet.

Sanomalehdet kertovat teknologian kehittymisestä

Yhteiskunnan kehityksestä kertovat myös erilaiset sanomalehtien muodot – paperisestä lehdestä kohti elektronista julkaisua. Esimerkkinä kirjaston kokoelmissa olevat Helsingin Sanomat.

Painetut lehdet

  • Vuosien 1904-2007 painetut Helsingin Sanomat ovat sanomalehti- ja pienpainatepalveluissa, Raisiossa. 
  • Kuluvan vuoden uusimpia Helsingin Sanomia voi lukea kirjastoissa paikan päällä.

Mikrofilmatut lehdet

  • Lehtiä alettiin mikrofilmata Suomessa noin 70 vuotta sitten. Mikrofilmejä on Feeniks-kirjastossa 27 mikrofilmikaapillista.
  • Mikrofilmattuja Helsingin Sanomia on saatavissa Feeniks-kirjastossa ajalta 15.2.1912 - 10.10.1964 sekä 2.1.1985 eteenpäin jatkuvina ostoina (muutaman kuukauden viive).

Sanoma-arkisto

  • Parikymmentä vuotta sitten kirjastoon alkoi tulla sähköisiä aineistoja, Sanoma-arkisto hankittiin kirjastoon 2007.
  • Sanoma-arkiston kautta saat Helsingin Sanomien artikkelit vuodesta 1990 lähtien. Palvelusta hakemalla saat käyttöösi artikkelien tekstit, ei siis näköislehtiä kuvineen tai päivän lehtiä.

Digi-palvelu ja Kulttuuriaineistojen työasema

  • Digitoituja vapaakappalelehtiä alettiin saada kirjastoon vuoden 2008 kulttuuriaineistolain myötä.
  • Helsingin Sanomista on digitoituna
    •  vuodet 1904-1929: vapaasti verkossa kaikkien saatavissa https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
    •  vuodet 1930-1934: kulttuuriaineistojen työasemilla käytettävissä Feeniks-kirjastossa sekä Teutorin kirjastossa
    • vuodet 2017-2018 kulttuuriaineistojen työasemilla

Verkkoarkisto

  • 2000-luvun kuluessa alkoi ilmestyä yhä enemmän elektronisia sanomalehtiä. Lehtiä ilmestyy myös paljon verkkolehtinä, joiden jutut saattavat poiketa painetusta lehdestä.
  • Vapaakappaleoikeuden ansiosta kulttuuriaineistojen työasemilla on verkkolehtiä. Palvelusta voi hakea verkkosivujen osoitteella esimerkiksi ”www.hs.fi”: tallennettu vuodesta 2006 lähtien

Lisätietoa: 

 

Luotu 30.01.2019 | Muokattu 04.02.2019