Tuppisuu vai keskittynyt kuuntelija?
Kulttuurienvälisen viestinnän taitaja ei välttämättä puhu suuna päänä. Hiljaisuus ei haittaa, kunhan tiedostaa oman kulttuurinsa tavat ja osaa kertoa niistä ymmärrettävästi.
Dosentti Michael Berry Turun yliopistosta on tutkinut suomalaista puhekulttuuria ja hiljaisuutta. Hän vetää Turun kauppakorkeakoulussa kulttuurienvälisen viestinnän tiimikursseja, joissa opiskelijat ja vaihto-opiskelijat eri maista työskentelevät yhdessä.
Berry kertoo, että suomalaisen kulttuurin tyypillisiä piirteitä ovat hiljaisuus ja toisten kunnioittaminen. Annamme toisille tilaa, emme juttele itsestäänselvyyksistä, ja keskusteluissa voi olla taukoja. Näitä tapoja ei välttämättä huomata tai osata selittää ulkomaalaisille.
Kulttuurienvälinen viestintä on paljon enemmän kuin vain englannin tai muiden kielien sanojen, kieliopin ja ääntämisen osaamista. Tärkeää on löytää keinoja ilmaista oikeita merkityksiä.
– Jos kerrot ulkomaalaiselle suomalaisten nauttivan siitä, että he voivat hakata itseään ja toisiaan lehtien oksilla saunassa, hän saattaa jopa pelästyä. Olisi paljon parempi löytää vieraasta kielestä sanat, jotka kuvailevat sitä, miten kimppu hyväntuoksuisia lehtiä rentouttaa ja virkistää kehoa ja mieltä, Berry hymyilee.
Teksti: Henna Borisoff
Kuvat: Maarit Kotiranta