Turkulais-brasilialainen tutkimus tekee aurinkoenergiakeräimistä tehokkaampia

04.03.2013

​Aurinkoenergiaa keräävien laitteiden tehokkuutta pyritään parantamaan merkittävästi Turun ja São Paulon yliopistojen yhteistutkimuksessa. Professori Jorma Hölsän mukaan tutkijoiden tavoitteena on luoda kestoluminoiva materiaali, johon voidaan varastoida joko alkuperäinen tai muunnettu säteily valottomalle ajalle.

​Lucas Rodrigues (vas.) ja Mika Lastusaari ovat vakuuttuneita, että auringosta voi saada nykyistä enemmän energiaa hyötykäyttöön.

Kemian laitosrakennuksen Arcanumin suojissa on tapahtumassa jotain suurta. São Paulon yliopiston tohtori Lucas Rodrigues esittelee tietokonenäytöltä kuvaa auringon säteilystä ja sen hyödyntämisestä.
 
- Jos me onnistumme tehostamaan aurinkoenergian keräämistä talteen, keräimiä tarvitaan nykyistä vähemmän, ja mitä vähemmän keräimiä tarvitaan sitä edullisemmaksi aurinkoenergia tulee, Rodrigues sanoo.
 
Hän näyttää piirrosta, jonka keskelle on kuvattu näkyvä valo. Se osataan jo nyt kerätä energiaksi. Piirroksen vasemmalla laidalla näkyy laajuudeltaan lähes yhtä suuri, mutta teholtaan vain puolet näkyvästä valosta oleva infrapunasäteily. Oikealla on vain pieni, mutta näkyvää valoa kaksin verroin tehokkaampi ultraviolettisäteily.
 
- Sekä infrapuna- että ultraviolettisäteily jäävät nykyisin hyödyntämättä, dosentti Mika Lastusaari sanoo.
 
Rodrigues ja Lastusaari ovat mukana Novel Optical Materials for Solar Energy Conversion and Storage –tutkimushankkeessa. Jos se onnistuu tavoitteessaan, myös infrapuna- ja ultraviolettisäteily saadaan luovuttamaan energiansa ihmisen hyväksi.

Ryhmä luo uutta materiaalia

Suomen osalta tutkimushanketta johtavan Hölsän mukaan auringon "käyttökelvottoman" osan muuntamista paremmin hyödynnettävään muotoon on tutkittu ja tutkitaan edelleen, turkulais-sãopaulolaisen tutkimuksen tavoitteena on laajentaa energian hyödynnettävyyttä ajallisesti.

- Tämä saavutetaan varastoimalla joko alkuperäinen tai muunnettu säteily käytettäväksi sateen tai pimeän kaltaisella valottomalla ajalla erityisten kestoluminoivien materiaalien avulla, Hölsä sanoo.
 
Hänen mukaansa tutkimusryhmällä on jo teoreettiset valmiudet aikaisempien, muun muassa São Paulon yliopiston professorin Hermi Briton kanssa tehtyjen yhteistyöohjelmien tuloksena.
 
- Esimerkiksi Brasiliassa valoa riittää aina, mutta neljältä iltapäivällä alkaa sataa. Suomessa valoa riittää kyllä kesällä, mutta talvella muutaman tunnin lisä keräimen tehoon olisi hyvä. Jos puhutaan uudistuvasta energiasta, niin aurinkoa voi hyödyntää lähes kaikkialla, esimerkiksi tuulta vain tuulisilla paikoilla, Rodrigues sanoo.
 
Valoenergiaa varastoivia ja uudelleen luovuttavia materiaaleja on jo olemassa esimerkiksi hätäuloskäyntien tauluissa.
 
- Me emme kuitenkaan halua käyttää kaupallisia materiaaleja vaan kehittää vielä tehokkaampia materiaaleja, Rodrigues sanoo.

Yhteistyötä fotosynteesissä

Kehitystyö ei jää vain aurinkokennojen varaan. Lastusaari nostaa esille biologien ja biokemistien kanssa tehtävän yhteistyön fotosynteesin tehostamiseksi.
 
- Ajatuksena on, että voimme auringon säteilyn keräämistä parantaen tehostaa fotosynteesiä. Siten voisimme lisätä levien ja bakteerien energiantuotantoa. Tätä tutkimme yhteistyössä kasvifysiologian ja -biofysiikan dosentin Esa Tyystjärven kanssa,  Lastusaari sanoo.
 
Suomen Akatemia myönsi tutkimushankkeelle loppuvuodesta 2012 yli 400 000 euroa. Oman panoksensa antoi myös Brasilian valtio.
 
- Meillä on neljä vuotta aikaa näyttää, että tämä toimii, Rodrigues sanoo.

Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuvat: Erja Hyytiäinen, James Gridland ja Nasa/Trace Project
Luotu 04.03.2013 | Muokattu 30.10.2020