Turkuun kolme kymmenestä suurapurahasta
Kolme Turun yliopiston tutkimushanketta on saanut Emil Aaltosen projektiapurahan. 200 000 euron projektiapurahan saavista tutkimuksista kaksi on lääketieteellisiä, yksi poliittisen historian hanke. Koko maahan apurahoja jaettiin kymmenen.
Emil Aaltosen säätiö jakaa vuosittain 200 000 euron projektiapurahoja. Tänä vuonna jaettava summa oli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa, ja omaa osuuttaan tavoitteli 374 hakemusta. Niistä kymmenen sai apurahan.
Projektiapurahan saivat dosentti Riku Kivirannan johtama tutkimushanke Wnt-signaloinnin merkitys luun ja ruston aineenvaihdunnan sekä luuytimen kantasolupesän säätelijänä, dosentti Samuli Rautavan johtama tutkimushanke Varhaisen mikrobikontaktin muokkaaminen riskilapsilla sekä dosentti Ville Pernaan johtama Vaalikampanjat merkityskamppailuna vallasta – puolueiden, tiedotusvälineiden ja kansalaisten vuorovaikutus Suomen vaaleissa 1945–2011.
Apurahalla syntyy sodan jälkeisten vaalikampanjoiden suuranalyysi
Ville Pitkänen, Ville Pernaa, Erkka Railo ja Niko Hatakka iloitsivat Emil Aaltosen projektiapurahasta, joka takaa työrauhan neljälle tutkijan kesken yhteensä 90 kuukaudelle.
Rahoituksen suuruutta kuvaa Pernaan esimerkki siitä, että 200 000 eurolla katetaan 54 henkilötyökuukautta väitöskirjatyön jälkeiseen tutkimukseen ja 36 kuukautta väitöskirjan kirjoittamiseen.
– Tutkimushanke mahdollistaa sen, että kaksi juuri valmistuvaa tohtoria voivat jatkaa tieteellistä työtään ilman notkahdusta, joka tuossa vaiheessa on kovin tavallinen, Pernaa sanoo.
Kolmivuotisen urakan aikana syntyy yksi väitöskirja sekä kolmen post doc -tutkijan tieteelliset artikkelit. Päätteeksi aineistosta kootaan yleistajuinen kirja.
Apuraha takaa, että vuonna 2002 perustetussa keskuksessa voidaan laajentaa vaalien tutkimusta ajassa taaksepäin.
– Tutkittavana ovat toisen maailmansodan jälkeisten vaalikampanjoiden historia Suomessa. Aihetta ei ole kokonaisuutena tutkittu vaan on keskitytty tietyn yksittäisen vaalin tilanteeseen, Pernaa sanoo.
Tutkimuksen keskeiseksi termiksi nousee merkityskamppailu. Sillä tarkoitetaan prosessia, jossa puolueet pyrkivät antamaan tietyn mielikuvan ja viestin omasta toiminnastaan ja tavoitteistaan, mutta julkisessa keskustelussa se joutuu kilpailemaan journalistien, muiden puolueiden, kansalaisten ja eri toimijoiden puolueen sanomasta tekemien tulkintojen kanssa.
Esille netin valta ja yhteiskuntaluokat
Poliittisen historian dosentti Erkka Railo tutkii, mitä merkityksiä poliitikkojen henkilökohtaisille ominaisuuksille, kuten iälle, sukupuolelle tai luokalle on annettu vaaleissa vuodesta 1961 eteenpäin.
– Tutkin, mikä on mielikuva ihannepoliitikosta, johon halutaan vertautua ja miten tuo mielikuva on elänyt vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa, Railo sanoo.
– Kansainvälisesti on jo kymmenisen vuotta tutkittu yhteiskuntaluokkia. Suomessa me olemme vähän jälkijunassa, Jani Erola on toki nostanut asian jo esille, Railo sanoo.
Mistä piti puhua ja mistä puhuttiin
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Erja Hyytiäinen