Turun kaupunkitutkimusohjelma tarjoaa näkökulmia kaupunkien kehittämistoimintaan
Keskiviikkona 28. tammikuuta järjestettiin Turun kaupunkitutkimusohjelman (2014–2017) puoliväliseminaari.
– Tutkimusohjelma määrittelee laveasti tutkimusten aihepiirin, mutta tutkijoille jätetään silti vapaus määritellä tutkimuskysymys ja tutkimuksen tarkempi rajaus, tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila totesi esityksessään.
Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun yliopiston, Åbo Akademin sekä Turun kaupungin yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkien kehitykseen liittyvää akateemista tutkimusta. Seminaariin osallistui sekä yliopistomaailman ihmisiä että kaupungin johtavaa virkamieskuntaa.
– Turun kaupunkitutkimusohjelmassa on pyritty siihen, että pystyisimme tuottamaan yhteistyössä kaupungin, Åbo Akademin ja muiden ulkopuolisten toimijoiden ja tutkijoiden kanssa sellaista tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi päätöksenteossa, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen totesi avauspuheenvuorossaan.
Poikkitieteellisen tutkimusohjelma ottaa teemansa Turun kaupungin strategian kahdesta ohjelmasta, kilpailukyky ja kestävä kasvu sekä hyvinvointi ja aktiivisuus. Teemat on jaettu alakokonaisuuksiin, jotka rajaavat entisestään tutkimusten aihepiiriä.
Kaupunkitutkimusohjelman keskeiset tavoitteet ovat uuden tutkimustiedon tuottaminen kaupungin päätöksenteon tueksi, kaupunkitutkimuksen ja kaupungin johdon välisen vuorovaikutuksen lisääminen sekä kaupunkitutkimukseen liittyvän kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisääminen.
Akateemista ja käytännöllistä
Kaupunkitutkimusohjelma toteutetaan ennen kaikkea yksittäisten tutkimushankkeiden kautta. Ohjelma sai jatkoa viime syksynä, kun ensimmäinen kausi (2009–2013) koettiin onnistuneeksi.
– Ensimmäisellä ohjelmakaudella noudatettiin kaupungin silloista strategista pohjaa. Hankkeet kohdistuivat melko tasaisesti strategian eri osa-alueille. Tällä kaudella hankkeita on ollut enemmän kilpailukyvyn ja kestävän kasvun kokonaisuuden puolella, mutta jaottelu on osittain näennäistä sillä teemat limittyvät usein keskenään, tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila kertoi.
Tutkimusyhteistyötä suunnataan ohjelman kautta kanavoidulla tutkimusrahoituksella. Kaupungin rahoittama tutkimus kohdennetaan ajankohtaisten haasteiden mukaisesti. Jokaisella kaupungin rahoittamalla tutkimushankkeella on yhdyshenkilö, jonka tehtävä on tarjota tutkimustietoa kaupunginhallinnolle.
– Projektit suunnitellaan molempien osapuolten tarpeet huomioiden. Hankkeiden tulee täyttää sekä akateemisen tutkimuksen kriteerit että kaupungin tarpeet tiedon sovellettavuudesta, Ruoppila summasi.