Tutkijalta: Diasporaverkostojen resursseja ei kannata jättää hyödyntämättä

​Diasporaverkostot ovat usein epävirallisia, etnisiä ja sosiaalisia verkostoja, joissa jäsenten yhteisenä nimittävänä tekijänä on kotimaa, kulttuuri, kieli tai traditio. Henkilön diasporalaisuus eroaa käsitteenä siirtolaisesta tai maahanmuuttajasta siinä, että se ei viittaa vain viralliseen statukseen alkuperämaassa ja uudessa kotimaassa, vaan ottaa huomioon henkilön identiteetin ja sosiokulttuuriset ulottuvuudet sukupolvien jatkumossa. Diasporaverkostoissa on usein jo monennen polven maahanmuuttajia, ja verkostot ulottuvat useaan eri maahan.

Diasporaverkostoissa tapahtuu monimuotoista yrittäjyyttä, jota ei Suomessa ole juurikaan tutkittu. Niin meillä kuin monessa muussakin maassa kuva maahanmuuttajien yrittäjyydestä on usein kovin yksipuolinen, ja siihen helposti liitetään tietynlainen pakkoyrittäjyys. Onkin totta, että maahanmuuttajataustaiset usein ryhtyvät yrittäjäksi tarveperusteisesti, mutta diasporaverkostot myös tarjoavat liiketoimintaan sellaisia resursseja, joita kantaväestöllä ei välttämättä ole.

Menestyvä diasporayrittäjä on usein vahva verkostoituja kansainvälisesti, ja hänellä on verkostoissaan paljon muun muassa tiedonhakuun, rahoituksen ja tuen hankintaan sekä vienti- ja tuontikanaviin liittyviä mahdollisuuksia, jotka eivät näy ulospäin.  Erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa myös diasporaverkostojen arvo-, moraali- ja uskontojärjestelmät voivat tarjota tietynlaisen ohituskaistan kansainväliselle bisnekselle nopeuttamalla muun muassa luottamuksen syntyä ja liikesuhteiden etenemistä. Jos diasporaverkostoja ja niiden erilaisia vaikutuksia ei tutkita, jää ymmärtämättä monia sellaisia mekanismeja, joita voitaisiin valjastaa laajemmin talouselämän käyttöön.

Diasporaverkostojen toiminnan näkyväksi tuominen tarjoaa uutta näkökulmaa myös maahanmuuttajayrittäjyyteen liittyvään, usein kärjistyvään, keskusteluun. Esimerkiksi Saksassa, jossa moni ala olisi ilman diasporaverkostojen resursseja suurissa vaikeuksissa, populistinen debatti edistää kumuloituvia sosiaalisia jännitteitä ja haittaa osaltaan talouselämän työvoimapulan helpottamista. Suomessakin moni siivous-, ravintola- ja rakennusalan yritys rakentuu jo pitkälti diasporaresurssien varaan. Samaan aikaan ymmärryksen puute johtaa myös resurssien haaskaamiseen: diasporaverkostoissa oleva osaaminen jää usein käyttämättä, mikä on harmillista paitsi yksilön myös talouden näkökulmasta.

Kansainvälisessä liiketoiminnassa etnosentrisyys on edelleen suuri ongelma. Globaalissa kilpailussa meidän olisi syytä huomioida, mitä maastamuuttajat, maahanmuuttajat ja heidän verkostonsa voivat tarjota suomalaiselle liike-elämälle. Esimerkistä käy vaikka se, että suomalaiset yritykset eivät riittävästi hyödynnä edes ulkosuomalaisten osaamista liiketoiminnoissaan ulkomailla. Asiakkaiden tarpeiden ja toimintatapojen ymmärtäminen on asia, johon viennissä tulisi panostaa. Niin teollisuuden kuin kaupan tulisikin kiinnittää huomiota verkostojensa rikkauteen ja hallintaan eri maissa.

Maria Elo

Kirjoittaja työskentelee kansainvälisen liiketoiminnan tutkijatohtorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Elo koordinoi kansainvälistä Diaspora Networks in International Business -tutkimushanketta, johon osallistuu useita eri tutkimusprojekteja ja lukuisia tutkijoita muun muassa Israelista, Kreikasta, Saksasta, Kiinasta, Yhdysvalloista  ja Uzbekistanista. Hankkeen osaprojekteissa tutkitaan muun muassa diasporayrittäjyyden eri tyyppejä, lähtö- ja kohdemaan dynamiikkaa kehittyvillä markkinoilla, kasvuyrittäjyyttä diasporaverkostoissa, perheen ja sosiokulttuuristen suhteiden mekanismeja, etnisyyttä ja identiteettivaikutuksia sekä diasporaverkostojen negatiivisia implikaatioita laittoman liiketoiminnan puitteissa. Tavoitteena on uuden tiedon tuottamisen lisäksi edistää päätöksentekoa ja liiketoimintaosaamista.

Maria Elo on asunut pitkään Belgiassa, Kreikassa ja Saksassa, osallistunut itse erilaisiin diasporaverkostoihin ja ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä kaupassa ja konsultoinnissa.

Kuva: tryingmyhardest