Uudesta julkaisusta vinkkejä lasten ruokakasvatukseen

11.02.2014

Vasta julkaistun teoksen lähtökohtana on lähestyä ruokaa lapsilähtöisesti. Sen tavoitteena on luoda varhaiskasvatuksessa pohja lapsen myönteiselle ja elinikäiselle ruokaoppimiselle sekä terveyttä edistävälle syömiselle.

Mari Sandell, Pauliina Ojansivu ja Hanna Lagström iloitsevat hankkeen tuottamista tuloksista. Kuva on otettu aistittavan laadun laboratoriossa.

​Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa – ruokailoa ja terveyttä lapsille -teos on ensimmäinen aihetta kattavasti käsittelevä julkaisu. Se on kirjoitettu osana Sapere-hanketta, jossa Turun yliopisto on ollut mukana vuodesta 2009 lähtien.

Hankkeen tavoitteena on lisätä terveellisen ravinnon ja hyvinvointia edistävän ruokakasvatuksen roolia osana lasten päivähoitoa.

Teoksessa kuvataan hankkeessa määriteltyjä ruokakasvatuksen tavoitteita sekä käytännön toteutusideoita.

Uusista ideoista hyötyvät niin lasten vanhemmat kuin muut lasten kanssa toimivat. Ensisijaisesti teos on suunnattu varhaiskasvatuksessa, neuvoloissa tai lasten ruokapalveluissa toimiville.

Hankkeen toimijat toivovat ruokakasvatuksen vakiintuvan osaksi kaikkien Suomen kuntien toimintaa.

– Mielestäni kuntien poliittisten päättäjien tulisi tehdä rohkeita ratkaisuja, joilla mahdollistettaisiin ruokakasvatuksen huomiointi osaksi varhaiskasvatusta, akatemiatutkija Mari Sandell sanoo.
 
Koko teoksen pääset lukemaan klikkaamalla viereistä kansikuvaa.
 

Kokemuksia leikkien ja ihmetellen

Ruokakasvatuksen lähtökohtana on jokaisen lapsen oikeus ikäkautensa mukaiseen hyvään ravintoon ja edellytyksiin oppia ruoasta.

Ruokakasvatus mielletään hyvien ruokailutottumusten lisäksi tapa-, hygienia- ja ympäristökasvatuksena. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota pidetään lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin perustana.

Lapsen kiinnostus ruokamaailmaan herätetään aistikokemusten, tutkimisen ja osallisuuden kautta.

– Lapset oppivat ruoasta ja ravinnosta yhdessä tutkien, kokeillen ja ihmetellen.
Ruokaa lähestytään positiivisten aistikokemusten ja leikkimielisyyden avulla. Se on lapsille luontainen tapa oppia, tutkimusjohtaja Hanna Lagström ja projektitutkija Pauliina Ojansivu kertovat.

Lagström toivoo, että päivähoidon ja neuvoloiden lisäksi ruokakasvatus muistettaisiin myös kodeissa.

– Kaikenlaiset pienetkin teot ovat tärkeitä. Lapsi voidaan tehdä osalliseksi perheen ruokailutottumuksista ottamalla hänet mukaan esimerkiksi ruoanlaittoon.

 

Pauliina Ojansivu havainnollistaa, miten tavallista näkkileipää on mahdollista tutkia mikroskoopin avulla.

 

Matilda Herjanto

Luotu 11.02.2014 | Muokattu 16.07.2021