Äidin diabetes vaikuttaa kehittyvään lapseen (Väitös: LL Anna Koskinen, 15.2.2014)
Äidin diabetes muuttaa vastasyntyneen lapsen napanuoran geenien toimintaa. Asia paljastui lääketieteen lisensiaatti Anna Koskisen tutkiessa väitöstyössään synnyttäneiden diabeetikkoäitien napanuoria. Väitöstyön toinen, eläinmalleilla toteutettu kokeellinen tutkimus viittaa siihen että äidin diabetes saattaa aiheuttaa pitkäaikaisvaikutuksia jälkeläisen kudoksiin.
Turun yliopiston tiedote 6.2.2014
Äidin diabeteksen tiedetään voivan vaikuttaa sikiön kehitykseen aiheuttaen tälle monenlaisia ongelmia syntymän jälkeen. Syntyvällä lapsella voidaan todeta erityisesti verenkierrollisia ja keuhkojen toiminnan häiriöitä. Diabeetikkoäitien täysiaikaisilla lapsilla esiintyvien hengitysvaikeuksien syntymekanismit ovat kuitenkin edelleen epäselvät.
– Koska diabeteksen esiintyvyys ja diabeetikkoäitien määrä ovat lisääntymässä, muodostaa sairaus yhä suuremman riskin vastasyntyneen ja myös vanhempien lasten terveydelle, Anna Koskinen sanoo.
Koskisen tutkimuksen lähtökohtana olikin selvittää niitä mekanismeja, jotka mahdollisesti johtavat sikiön poikkeavaan kehitykseen ja ohjelmoitumiseen.
Äidin diabetes muuttaa geenien toimintaa vastasyntyneen napanuorassa
– Tulosten mukaan äidin diabeteksen vaikutus näkyi napanuoran geeniaktivaatiossa selvästi, ja erityisesti verisuonten kehitystä ja toimintaa säätelevissä geeneissä, Koskinen sanoo.
Koskinen toteaa, että tuloksista voidaan päätellä samanlaisia geenien ilmentymismuutoksia esiintyvän mahdollisesti muissakin vastasyntyneen kudoksissa. Koska napanuoran tiedetään koostuvan lähinnä verisuonista ja niitä ympäröivästä tukikudoksesta, viittaavat tulokset erityisesti verisuonikudoksissa tapahtuviin geeniaktivaation muutoksiin.
Eläinmalli keuhkotutkimuksen apuna
– Emon diabetes näytti kiihdyttävän sikiön keuhkojen kehitystä rakenteellisesti siten, että syntymän jälkeen todettiin rakenteiden olevan osin edellä normaaliaikataulua ja solujen jakautuminen ja solukuolema olivat kiihtyneet. Tämä tulos oli osin odottamaton, ja vaatii jatkoselvittelyjä, Koskinen sanoo.
Keuhkojen myöhäisessä kehitysvaiheessa, vastaten ihmisillä ensimmäisten elinkuukausien ikää, näkyi edelleen samansuuntaisia rakenteellisia muutoksia. Lisäksi myöhäisen kehitysvaiheen keuhkoissa näkyi selvät geeniaktivaation muutokset erityisesti solunulkoisen tukikudoksen rakennetta säätelevissä geeneissä.
Tuloksista voidaan päätellä, että sikiön altistuminen emon diabetekselle saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia jälkeläisen kudoksiin syntymän jälkeen.
Äidin diabetes voi muuttaa lapsen hoitovastetta syntymän jälkeen
– Diabeetikkoemojen poikasille kehittynyt keuhkovaurio runsaan lisähapen vaikutuksesta erosi rakenteellisesti verrokkipoikasten lisähapen aiheuttamasta keuhkojen kehityshäiriöstä, Koskinen sanoo.
Tutkimus antaa eväitä etsiä hoitokeinoja
Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa ihmisillä – napanuorakudosta käyttäen – äidin diabeteksen aiheuttaman lapsen geenien toiminnan muutoksen vastasyntyneenä.
– Tulokset viittaavat lisäksi siihen, että äidin diabeteksella saattaa olla kudosten poikkeavan ohjelmoitumisen kautta pitkäaikaisia vaikutuksia. Eläinmallissa keuhkojen rakenne ja geenien toiminta oli poikkeavaa vielä myöhäisessä kehitysvaiheessa vastaten ihmisellä ensimmäisiä elinkuukausia.