Äitien työaikamalleissa suuria eroja Euroopan maiden välillä (Väitös: VTM Milla Salin, 22.8.2014, sosiaalipolitiikka)

14.08.2014

Äitien työajoissa on huomattavia eroja Euroopan maiden välillä. Sosiaalipolitiikan yliopisto-opettaja Milla Salin havaitsi väitöstutkimuksessaan, että eri työaikamuotojen – kokopäivätyö, osa-aikatyö ja työssäkäymättömyys – valintaan vaikuttavat sekä yhteiskunnan rakenne että yksilötason tekijät. – Mielenkiintoista on myös ns. kulttuuristen tekijöiden merkitys. Pidempää työaikaa tekevät ne äidit, joiden oma äiti on ollut lapsiperheaikanaan palkkatyössä, Salin sanoo.

Milla Salin yhdisti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa sekä makro- että mikrotason näkökulmat. Aiemmissa tutkimuksissa äitien työssäkäynnin eroja on lähestytty joko makrotasolta selittäen eroja esimerkiksi maiden taloustilanteella, työmarkkinoiden toiminnalla, perhepolitiikalla tai kulttuurisilla tekijöillä tai mikronäkökulmasta tuoden esille yksilö- ja sosiodemografisten tekijät.

Salinin mukaan työssäkäyvien äitien työaikoja muokkaa kaikissa maissa monet eri tekijät niin maa- kuin yksilötasolla, mikä tukee integroivan teoreettisen lähestymistavan käyttöä.

– Esimerkiksi maan heikko taloudellinen tilanne pidentää äitien työaikaa. Joissain tilanteissa äitien työaika näyttääkin määräytyvän taloudellisen pakon sanelemana. Toisaalta myös laajemmin tarjolla oleva päivähoito pidentää äitien työaikaa. Voidaankin ajatella, että erityisesti kokopäiväisesti tarjolla oleva päivähoito mahdollistaa äideille pidemmän työajan, Salin sanoo.

Myös työmarkkinoiden rakenne vaikuttaa äitien työaikoihin.

– Laajemmat osa-aikatyömarkkinat lyhentävät äitien työaikaa. Jos työmarkkinoilla sen sijaan ei ole tarjolla osa-aikatöitä, eivät äidit luonnollisestikaan voi niitä tehdä. Tällöin vaihtoehdoiksi jää kokopäivätyö tai työssäkäymättömyys, Salin sanoo.

Maatason tekijöiden ohella on huomioitava yksilötekijöiden merkitys.

– Esimerkiksi korkeampi koulutus on yhteydessä äitien pidempään työaikaan. Mielenkiintoista on myös niin sanottujen kulttuuristen tekijöiden merkitys. Pidempää työaikaa tekevät ne äidit, joiden oma äiti on ollut lapsiperheaikanaan palkkatyössä. Samoin työaika on pidempi niillä äideillä, joiden näkemys sukupuolirooleista on vähemmän perinteinen.

Kolme työaikamallia kuvastaa eroja äitien todellisessa työajassa

Tulokset osoittavat, että äitien työaikamallit vaihtelevat niin toivotun kuin todellisenkin työajan suhteen.

– Todellisen työajan osalta eroja maiden välillä voidaan havainnollistaa kolmen työaikamallin kautta, Salin kertoo.

Polarisoituneessa mallissa äidit joko työskentelevät kokopäiväisesti tai eivät työskentele ollenkaan. Itä- ja Etelä-Euroopan maat sekä Suomi kuuluvat tähän malliin.

Kombinaatiomallissa valtaosa äideistä työskentelee joko kokopäiväisesti tai tekee ns. pitkää osa-aikatyötä (20-34 tuntia viikossa). Kombinaatiomalli kuvastaa äitien työaikoja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Belgiassa ja Ranskassa.

Osa-aikamallissa äidit ovat pääsääntöisesti osa-aikatöissä tai eivät työskentele ollenkaan. Monet Manner-Euroopan maat sekä Iso-Britannia ja Irlanti kuuluvat tähän malliin.

Tutkimus yhdistää maa- ja yksilötason

Salinin tutkimus tarkastelee äitien työssäkäynnin eroja niin sanotusta integroivasta teoreettisesta lähestymistavasta, jossa tavoitteena on ottaa huomioon sekä mikro- että erilaiset makronäkökulmat.

Aiemmissa tutkimuksissa on hyödynnetty joko mikronäkökulmaa tai yhtä makronäkökulman selitystä kerrallaan, jolloin mikro- ja makrotason välinen ja/tai eri makrotason tekijöiden väliset suhteet ovat jääneet huomioimatta.

Kiinnostuksen kohteena oli, kuinka paljon äidit haluavat tehdä töitä, kuinka paljon äidit todellisuudessa työskentelevät sekä työaikatoiveiden ja todellisuuden välinen suhde. Tutkimusaineistona käytettiin kvantitatiivista European Social Survey (ESS) -aineistoa vuosilta 2010/2011.

Perjantaina 22. elokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi valtiotieteiden maisteri Milla Salinin väitöskirja ”Opportunities, constraints and constrained opportunities - A study on mothers' working time patterns in 22 European countries” (Mahdollisuuksia, rajoitteita ja rajoitettuja mahdollisuuksia - Tutkimus äitien työaikamalleista 22 Euroopan maassa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jouko Nätti Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Veli-Matti Ritakallio.

VTM Milla Salin on syntynyt 1977 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1996 Kupittaan lukiosta. Valtiotieteiden maisteriksi hän valmistui 2004 Turun yliopistosta, jossa hän toimii yliopisto-opettajana. Väitös kuuluu sosiaalipolitiikan alaan.

Luotu 14.08.2014 | Muokattu 23.07.2021