Antiikin kuvaukset barbaareista perustuivat vuosisataisiin stereotypioihin (Väitös FM Antti Lampinen, 30.11.2013)
Turun yliopistossa väittelevä Antti Lampinen arvioi tutkimuksessaan antiikin kirjallisten tuotosten lähdearvoa niiden kuvatessa Eurooppaa asuttaneiden, barbaareiksi leimattujen kansojen uskontoja. Tutkimus muodostaa tärkeän pohjan myös tutkittaessa keskiaikaisen kristillisen kirjallisuuden kuvauksia Euroopan pakanallisten kansojen uskonnollisuudesta.
Turun yliopiston tiedote 21.11.2013
Antti Lampisen väitöskirja muodostaa ajallisen viitekehyksensä kannalta laajimman ja kirjallisen aineistonsa puolesta perusteellisimman tähänastisen tutkimuksen niistä kirjallisista elementeistä, joilla ensin kreikan- ja sittemmin latinankielinen kirjallisuus kuvaili pohjoisten kansojen omaa uskonnollisuutta ja suhdetta Välimeren kansojen uskontoihin.
– Lähdeaineistoni piirtää kuvaa barbaarien välinpitämättömyydestä jumalia kohtaan ja heidän raaoista, taikauskoisista kulteistaan Euroopan metsissä. Aivan yhtä selväksi käy, kuinka tarkoitushakuisesti antiikin kirjoittajat manipuloivat perimäänsä materiaalia ja yleisönsä odotuksia, Lampinen sanoo.
Kirjallisuus levitti ja säilytti mielikuvia barbaareista
Kaikkein vahvimmin barbaarien uskonnollisuuden kuvaamiseen vaikutti se, että antiikin kirjoittajat arvostivat kirjallisia esikuviaan enemmän kuin objektiivista uuden tiedon tuottamista. Koska eliitin jäsenet koulutettiin pitkälti aiemman kirjallisuuden esikuvien ja tarinoiden avulla, havainnoivat he oman aikansa barbaareita välillä jo vuosisatoja vanhojen stereotyyppien valossa. Edes Julius Caesarin kaltainen kirjoittaja, joka käytti pohjana omia havaintojaan, ei kuvannut suoraan näkemäänsä, vaan asioita, joita arvioi roomalaisesta eliitistä koostuvan yleisönsä odottavan pohjoisista seuduista lukiessaan.
– Stereotyyppiset mielikuvat vieraista yhteisöistä voivat sisältää keskenään hyvinkin ristiriitaisia elementtejä, joita nostetaan esille kirjoittajan tavoitteista riippuen. Näin oli myös antiikissa. Kreikkalais-roomalaisessa ajattelussa kaukaisia kansoja voitiin paitsi käyttää esimerkkinä villistä ja alkukantaisesta uskonnonharjoituksesta, myös ihannoida puhtaan ja alkuperäisen ihmisten ja jumalten välisen suhteen vaalijoina, Lampinen kertoo.
Hyvinkin alkukantainen kulttuuri ja suoranainen jumalien puute saatettiin myös nostaa ihannetilaksi. Näin teki esimerkiksi Tacitus kirjoittaessaan ”viheliäisen köyhistä” fenneistä, joiden ei silti tarvinnut toivoa jumalilta mitään.
Barbaarien uskonnon kuvaamisella vain välinearvo
– Tutkimukseni on osoittanut aiempaa selvemmin, ettei antiikin kirjallisuuden kuvauksia Euroopan barbaarien uskonnoista ollut tarkoitettu välittämään havaintoihin perustuvaa faktatietoa. Kreikkalaisille ja roomalaisille ei ollut erityisen tärkeää, keitä tai millaisia barbaarit olivat. Tärkeintä oli heidän olemassaolonsa.
Muukalaisten uskonnollisuuden kuvaaminen oli aina alisteista kulloisenkin kirjoittajan omille tavoitteille. Mukana oli laaja kirjo poliittisia ja kirjallisia motiiveja.
– Tätä diskriminoivaa vieraan uskonnollisuuden kuvaamista esiintyy valitettavasti edelleen nykypäivän julkisessa keskustelussa, Lampinen huomauttaa.
Roomalaisille kaikkein pelottavin vieras uskonnollisuus piti valtaa pohjoisessa. Antiikin arvostetut klassiset tekstit muokkasivat halki keskiajan ja aina valistusajalle asti länsimaisten kirjoittajien mielikuvia toisaalta pohjoisten, metsiin sijoittuvien luonnonuskontojen luonteesta, toisaalta Euroopan pakanallisten kansojen moraalista.
– Tutkimukseni muodostaakin arvokkaan pohjan ennen kaikkea tutkittaessa keskiaikaisen kristillisen kirjallisuuden kuvauksia Euroopan pakanallisten kansojen uskonnollisuudesta. Tuolloin skandinaavit ja suomalaisetkin ensimmäistä kertaa saateltiin kirjallisuuden näyttämölle.
***
Lauantaina 30. marraskuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Antti Johannes Lampisen väitöskirja ”Istae contra omnium religiones. Characterizing Northern Barbarian Religiosity in the Graeco-Roman Literary Tradition from Hellenism to the Later Empire” (Istae contra omnium religiones. Pohjoisten kansojen uskonnollisuuden kuvaaminen kreikkalais-roomalaisessa kirjallisuudessa hellenistiseltä kaudelta myöhäiselle keisariajalle). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Greg Woolf St. Andrewsin yliopistosta Skotlannista ja kustoksena professori Jyri Vaahtera.
FM Antti Lampinen on syntynyt vuonna 1982 Vantaalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2001 Mikkelin Lyseon lukiosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 2007 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin alaan.