Avotoimistomelulla on monenlaisia haittoja – mutta ongelmiin löytyy myös ratkaisuja (Väitös: PsM Annu Haapakangas, 9.6.2017, psykologia)

02.06.2017
Väitös

Avotoimistoissa koettu melu selittyy pitkälti taustalla kuuluvien puheäänten erotettavuudella: mitä paremmin puheesta saa selvää, sitä häiritsevämmäksi ääniympäristö koetaan. Tulos on osa Turun yliopistossa tarkastettavaa psykologian alan väitöstutkimusta, joka tuotti tietoa avo- ja monitilatoimistojen meluongelmien vähentämiseksi. Väittelijä Annu Haapakankaan mukaan avoimissa työtiloissa on vaikea saavuttaa hyviä olosuhteita ilman peiteääntä, sillä pelkkien vaimennusmateriaalien vaikutus puheen erotettavuuteen on riittämätön.

Turun yliopiston tiedote 2.6.2017

Peiteääni tarkoittaa kaiuttimista tuotettavaa tasaista ja huomaamatonta huminaa.
 
– Peiteääni vaikuttaa siihen, kuinka kaukana puhujasta puheen sisällöstä saa selvää. Avotoimistoissa pitäisi pyrkiä olosuhteisiin, joissa lähietäisyydellä voidaan keskustella ilman, että koko toimisto kuulee joka sanan. Näin tuetaan sekä yhteistyön että työrauhan edellytyksiä, Haapakangas kertoo.
 
Ympäristön häiriötekijät, etenkin puheäänet, heikentävät tyytyväisyyttä työympäristöön, lisäävät työskentelyn koettua kuormittavuutta ja altistavat stressioireille. Tulokset perustuvat laboratorio-olosuhteissa toteutettuihin kokeisiin sekä 21 toimistossa tehtyihin kyselyihin ja akustisiin mittauksiin. Koehenkilöillä tehdyt tutkimukset osoittivat myös, että hyvin erottuvat puheäänet lisäävät virheiden määrää tietyissä keskittymistä vaativissa tehtävissä, vaikka ihminen yrittää sulkea äänet mielestään.

– Kyseessä ei siis ole pelkästään subjektiivinen haitta, Haapakangas korostaa.
Haapakangas havaitsi, että työympäristön melu ja muut häiriötekijät olivat selittäviä tekijöitä stressioireiden lisääntymiselle ja yhteistyön heikentymiselle avotoimistoon muuton jälkeen.
 
– Tulokset viittaavat siihen, että akustisista ongelmista voi aiheutua huomattavasti laajempia haittoja kuin pelkästään tyytymättömyys työtiloihin, Haapakangas varoittaa.

Tutkimus yhdistää psykologisen ja huoneakustisen näkökulman

Meluongelmien esiintyminen avotoimistoissa ei sinänsä ole uusi tieto, vaan aiheesta on tutkimustietoa yli 50 vuoden ajalta.

– Uutta ja erityistä väitöskirjassani on psykologisen ja huoneakustisen näkökulman yhdistäminen. Työolosuhteiden parantaminen edellyttää sekä ihmisten käyttäytymisen että työtilojen akustisten ominaisuuksien ymmärtämistä, kertoo monitieteisessä tutkimusryhmässä työskennellyt Haapakangas.

Tulosten mukaan melun haitat vähenevät sellaisella akustisella toteutuksella, joka vaikuttaa puheäänten erottuvuuteen. Hyvät olosuhteet voidaan saavuttaa kokonaisvaltaisella akustisella suunnittelulla, johon kuuluu sermien, vaimennusmateriaalien ja peiteäänen yhtäaikainen käyttö.

– Akustiset olosuhteet vaihtelevat itse asiassa suuresti avotoimistojen välillä. Omassa aineistossani melusta kärsi parhaimmassa toimistossa alle 10 prosenttia ja pahimmassa tapauksessa yli 70 prosenttia työntekijöistä. Tilojen akustinen toteutus on yksi eroja selittävä tekijä, joten siihen kannattaa panostaa, Haapakangas kannustaa.

Akustisella toteutuksella on kuitenkin rajansa, sillä kaikkia häiritseviä ääniä ei avoimessa työtilassa voida poistaa. Siksi tarvitaan myös hiljaisia työtiloja. Niitä löytyy nykyaikaisista monitilatoimistoista, joissa on avotilojen lisäksi mahdollista hyödyntää eri tarkoituksiin suunniteltuja tiloja, kuten hiljaisia työskentelyalueita.

– Hiljaisten työtilojen tarjoaminen vaikuttaisi vähentävän kokemusta häiritsevästä melusta ja melun muita haittoja. Hiljaisia tiloja tulee kuitenkin olla riittävästi ja niihin siirtymisen pitää olla helppoa, Haapakangas kertoo.

Hiljaisia työtiloja ei myöskään pitäisi mieltää akustisen suunnittelun vaihtoehdoksi, vaan molempiin on syytä panostaa.

***
PsM Annu Haapakangas esittää väitöskirjansa Subjective Reactions to Noise in Open-Plan Offices and the Effects of Noise on Cognitive Performance - Problems and Solutions julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.6.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Patrik Sörqvist (Högskolan i Gävle, Ruotsi) ja kustoksena professori Jukka Hyönä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

PsM Annu Haapakangas on syntynyt vuonna 1978 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Raahen lukiossa vuonna 1997. Haapakangas on suorittanut korkeakoulututkintonsa (PsM) Turun yliopistossa vuonna 2003. Väitöksen alana on psykologia. Haapakangas työskentelee Turun ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä. Väitöstutkimus perustuu suurelta osin Haapakankaan aiempaan työhön Työterveyslaitoksella.

Väittelijän yhteystiedot: p. 046 851 5927, annu.haapakangas(at)turkuamk.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/haapakangas%20annu.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6860-2


**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet

Luotu 02.06.2017 | Muokattu 02.06.2017