Facebook takertuu käyttäjiinsä kynsin hampain (Väitös: FM Tero Karppi, 28.3.2014, mediatutkimus)

21.03.2014

Käyttäjien katoaminen on Facebookin liiketoiminnan suurin uhka. Ei liene yllätys, että kymmenessä vuodessa Facebookin käytön lopettamisesta on tullut myös käyttäjille haaste. Facebookista lähtevää tuntuu uhkaavan syrjäytyminen. Käytön lopettamista pidetään jopa sosiaalisena itsemurhana.

 

​Turun yliopiston tiedote 21.3.2014

Elämän kietoutuminen osaksi Facebookia on ollut pääosassa FM Tero Karpin väitöstutkimuksessa, joka pohtii, miten Facebook on onnistunut sitouttamaan 1,2 miljardia käyttäjää ja millaisin keinoin Facebook pyrkii pitämään kiinni näistä käyttäjistä.

Käyttäjien sitoutuminen ja sitouttaminen kytkeytyy osaksi Facebookin massiivista tiedonkeruukoneistoa sekä kerätyn tiedon tai ison datan hyväksikäyttämistä, jonka avulla Facebook myös koukuttaa käyttäjiänsä.

– Käyttäjien sitoutuminen ei ole niinkään psykologiaa kuin kulttuuripolitiikkaa; miten irrottautua järjestelmästä, joka henkilökohtaisen datasi avulla on jo päätellyt halusi, toiveesi ja tulevaisuutesi, Karppi pohtii.

Itsensä brändäämisestä kohdennettuun markkinointiin

Sosiaalisen median käytöstä ja käyttäjistä on kirjoitettu lukematon määrä tutkimuksia, mutta käytön lopettaminen ja loppuminen on ollut tutkimatonta aluetta. Karpin väitöskirjan keskeinen väite on, että tutkimalla käyttäjien menettämistä empiirisenä ilmiönä, tulevaisuuden uhkana sekä teoreettisena käsitteenä on mahdollista ymmärtää, miten käyttäjät sekä sitoutuvat että sitoutetaan osaksi sosiaalisen median toimintatapoja ja liiketoimintamalleja.

Tämä näkökulma problematisoi nykykäsityksen sosiaalisen median käyttäjyydestä: kiinnostavaa ei ole niinkään se mitä käyttäjät tekevät sosiaalisessa mediassa, vaan se, mitä sosiaalinen media tekee käyttäjille.

– Käyttäjän Facebookissa tekemä tykkäys, suositus tai kommentti ilmaisee käyttäjän kiinnostuksen kohteita ja toimii käyttäjän itsen brändäämisen välineenä. Samanaikaisesti se myös asettaa käyttäjän algoritmisen kontrollin pariin, jossa Facebook määrittelee ja luokittelee käyttäjänsä muun muassa datan keruun että kohdennetun markkinoinnin tarpeisiin, Karppi kertoo.

Facebookissa käyttäjä ei brändää itseään vain ystävilleen, vaan myös Facbookin käyttöjärjestelmälle ja sitä kautta erilaisille markkinoijille ja muille toimijoille.

– Facebookille jokainen käyttäjä on kullanarvoinen, Karppi toteaa.

Facebook ei luovu edesmenneistä käyttäjistäkään

Facebookin käytön lopettamisen tutkiminen auttaa ymmärtämään, miksi Facebook uudistaa käyttöjärjestelmäänsä lakkaamatta. Facebook pyrkii ennakoimaan erilaisia käytön lopettamisen syitä ja samalla ennaltaehkäisemään nämä, mikäli mahdollista. Facebook-tilin poistaminen piilotetaan valikkoviidakon taakse, jolloin käyttäjä oletetusti tyytyy vain deaktivoimaan eli sulkemaan tilinsä; tällöin tilin tiedot säilyvät Facebookilla ja pikainen paluu on mahdollista koska tahansa.

Käytön lopettamista ei ehkäistä vain teknisin ratkaisuin, vaan myös vetoamalla tunteisiin ja affektiivisuuteen: tilinsä sulkemista yrittävä törmää Facebook-ystäviensä kuviin ja vetoomukseen, että he kaipaavat sinua, jos suljet tilisi. Edes edesmenneistä käyttäjistä ei luovuta, vaan heidän käyttäjätileistään tehdään Facebook-muistoprofiileja, jotka houkuttelevat jakamaan uutta sisältöä.

Facebookin käytön lopettamisen ja muistoprofiilien lisäksi väitöskirjan tutkimusartikkeleissa tutkitaan muun muassa lisättyä todellisuutta, käyttöliittymäuudistuksia ja Facebook-trolleja. Tutkimusartikkelit piirtävät kuvaa sosiaalisesta mediasta, jossa arkitodellisuus jäsentyy uudenlaisissa sosiaalisissa, teknologisissa ja poliittisissa kytköksissä.

***

Perjantaina 28. maaliskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Tero Jukka Karpin väitöskirja ”Disconnect.Me - User Engagement and Facebook”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Richard Grusin Wisconsin-Milwaukeen yliopistosta USA:sta ja kustoksena professori Jukka Sihvonen.

FM Tero Karppi on syntynyt 1981 Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2000 Kaurialan lukiosta. Filosofian maisteriksi Karppi valmistui vuonna 2007 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tutkijana. Väitös kuuluu mediatutkimuksen alaan.

Luotu 21.03.2014 | Muokattu 19.07.2021