Harva suomalainen saavuttaa ihanteellisen sydänterveyden (Väitös LL Tomi Laitinen, 22.5.2015, sisätautioppi ja kliininen fysiologia)

13.05.2015

Suomalaisilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla sydänterveyden kannalta ihanteelliset elämäntavat ovat varsin harvinaisia, todetaan Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa valmistuneessa väitöskirjassa. Lääketieteen lisensiaatti Tomi Laitisen tutkimus osoittaa, että elämäntapojen korjaaminen kannattaa: aikuisenakin tapahtuva myönteinen muutos terveyskäyttäytymisessä parantaa valtimoiden terveyttä.

 

​Turun yliopiston tiedote 13.5.2015

 
Kansainvälisen määritelmän mukaisesti ihanteellista sydänterveyttä kuvastavat normaalipaino, tupakoimattomuus, riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio sekä suositusten mukaiset verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin tasot.
 
– Sydänterveys on siis myönteisten asioiden summa, ja sen osatekijöihin voi vaikuttaa terveillä elämäntavoilla, Laitinen sanoo.
 
Lääketieteen lisensiaatti  Tomi Laitisen väitöskirjatutkimuksessa ihanteellinen sydänterveys, jossa kaikki osatekijät toteutuivat, esiintyi vain yhdellä prosentilla nuorista aikuisista.
 
– Tutkituista lapsista ihanteelliseen sydänterveyteen ei yltänyt kukaan, Laitinen sanoo.

Sydänterveyden osatekijät ennustavat riskiä sairastua valtimotauteihin

– Mitä enemmän ihanteellisen sydänterveyden osatekijöitä tutkittavalla oli lapsuudessa, sitä ohutseinäisemmät ja joustavammat olivat kaulavaltimot ja sitä pienempi oli sepelvaltimoiden kalkkeuman riski keski-iässä. Tärkeä löydös oli myös se, että sydänterveyttään aikuisikään mennessä parantaneilla valtimokovettumien riski pieneni huomattavasti – jopa samalle tasolle kuin niillä, joilla oli koko ajan ollut hyvä sydänterveys, Laitinen sanoo.

Väitöstutkimuksen mukaan ihanteellisen sydänterveyden määritelmä ei täyty suomalaisilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Myönteistä kuitenkin on, että elämäntapamuutoksella valtimotautiriskiin voi huomattavasti vaikuttaa.


Laitisen väitöskirjatutkimus on osa laajaa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta, josta oli käytettävissä tiedot lähes 2000 tutkittavan sydänterveystekijöistä ja varhaisista valtimomuutoksista. Kaulavaltimoiden seinämäpaksuutta ja joustavuutta tutkimuksessa mitattiin ultraäänellä ja sepelvaltimoiden kalkkeutumista sydämen tietokoneleikekuvauksella.

LASERI-tutkimus on jatkunut Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa jo yli 30 vuoden ajan ja se on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja suurimmista tutkimushankkeista, joissa on selvitetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.


***

Perjantaina 22. toukokuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Externum-sali, Kiinamyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi LL Tomi Tapio Laitisen väitöskirja "Cardiovascular health from childhood to adulthood – with special reference to early vascular changes. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study." (Sydänterveys lapsuudesta aikuisuuteen – yhteys varhaisiin valtimomuutoksiin. Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI)-tutkimus). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jussi Huttunen Suomalainen Lääkäriseura Duodecimista ja kustoksena professori Markus Juonala.

LL Tomi Laitinen on syntynyt 1986 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2005 Mäkelänrinteen lukiosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 2014 Turun yliopistosta. Hän toimii jatko-opiskelijana Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa. Väitös kuuluu sisätautiopin ja kliinisen fysiologian aloihin.


Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

 
 
**
 
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet
Luotu 13.05.2015 | Muokattu 02.08.2021