Helluntailaiset kouluttautuvat lääkäreiksi, sairaanhoitajiksi ja opettajiksi (Väitös: FM Teemu T. Mantsinen, 13.9.2014, uskontotiede)
Turun helluntaiseurakunnan uskontokulttuuri on ohjannut jäseniensä uranvalintoja siten, että seurakunta on muuttunut keskiluokkaisemmaksi. Seurakuntalaisten ammateissa korostuvat auttamisen ja opettamisen alat, joilla yksilö voi kokea elävänsä uskontoaan myös arjessa. Näin väittää filosofian maisteri Teemu T. Mantsinen uskontotieteen väitöskirjassaan.
Turun yliopiston tiedote 3.9.2014
Useimmat helluntaiseurakunnan ulkopuolelta liikkeeseen kääntyneet ovat lähtöisin alemmista luokka-asemista, mutta heidän lapsensa sijoittuvat keskimääräistä todennäköisemmin keskiluokkaisiin asemiin.
Seurakunnassa kasvaneiden kokemusten ja identiteetin suhteellinen maltillisuus selittää osaltaan heidän hakeutumistaan aloille, joissa ei ole olemassa suuria jännitteitä heidän uskontonsa ja ammattikulttuurien välillä.
– Helluntailaiset kouluttautuvat ammatteihin, joissa he voivat toteuttaa kutsumustaan, kuten lääkäreiksi, sairaanhoitajiksi ja opettajiksi. Kouluttautumista pidetään itsestäänselvyytenä myös uskovissa kodeissa kasvaneilla lapsilla, Turun yliopistossa väittelevä Teemu T. Mantsinen kertoo.
Mantsisen mukaan uskonto rajaa tavoitteillaan ja arvoillaan yksilön valintoja, jolloin ihminen suosii yksiä uravaihtoehtoja ja torjuu toisia, etsiytyen sosiaalisesti suotavaan asemaan. Uskonto vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin siksi, että hän haluaa toteuttaa uskontoaan ja säilyttää sen puhtauden.
Luokkatietoisuus jää uskonnon varjoon
Väitöskirjassaan Mantsinen tutki Turun helluntaiseurakuntaa ja sitä, kuinka uskontokulttuuri näkyy seurakuntalaisten valinnoissa. Mantsisen mukaan helluntailainen uskonnollisuus ohjaa yksilöä jakamaan erityisesti uskontoon liittyviä kokemuksia. Tällöin yksilö ei keskity ensisijaisesti asemansa parantamiseen tai yhteiskuntarakenteen muuttamiseen, eikä hänelle kehity vahvaa luokkatietoisuutta.
– Turun helluntaiseurakunnassa korostetaan yleensä säilyttävää ja maltillista asennetta yhteiskunnan rakenteisiin, järjestyksen säilyttämiseksi ja esivallan kunnioittamiseksi. Oman aseman parantaminen radikalismilla ja kapinalla ei sovi yhteen kristillisten puheiden kanssa; radikalismi kohdistuu sen sijaan uskonnolliseksi katsottuihin elämänalueisiin, Mantsinen sanoo.
Yksilöiden elämänmahdollisuuksiin vaikuttavat paitsi heidän kulttuurinsa rajat, myös yhteiskunnan rakenteet ja yksilön asemat niissä. Yhteiskunta on rakenne, jossa yhteiskuntaluokat voivat muodostua tiettyjen läheisissä asemissa olevien yksilöiden jaettujen luokkakokemusten ympärille.
– Rationaalisena toimijana ihminen tekee päätöksiä oman kulttuuriympäristönsä lähtökohdista käsin. Uskonnollisen yksilön valintoihin vaikuttavat opitut tulkinta- ja käyttäytymismallit sekä arvio siitä, miten edullisia eri vaihtoehdot ovat hänen päämääriensä suhteen. Uskontokulttuuri ohjaa jäsentä suosimaan tai torjumaan eri kulttuureja, kuten luokkakulttuureja, Mantsinen toteaa.
Helluntailaisuus on kristinuskon muoto, jota harrastaa maailmanlaajuisesti 700 miljoonaa ihmistä. Se on tunnettu hurmoksellisista kokemuksista, jotka kyseisessä uskonnossa liitetään Pyhän Hengen toimintaan, Jumalan todellisuuteen ja muuttavaan vaikutukseen maailmassa.
***
Lauantaina 13. syyskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Teemu T. Mantsisen väitöskirja Helluntailaiset luokkakuvassa: Uskontokulttuuri ja yksilön luokka-asema Turun Helluntaiseurakunnassa. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori emerita Eila Helander Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Veikko Anttonen Turun yliopistosta.
FM Teemu T. Mantsinen on syntynyt 1978. Filosofian maisteriksi hän valmistui 2009 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii apurahatutkijana. Väitös kuuluu uskontotieteen alaan.