Hyvä kunto suojaa ylipainoisia nuoria miehiä haitalliselta rasvojen hapettumiselta (Väitös LL Jussi Kosola, 14.6.2013)
LL Jussi Kosolan väitöstutkimuksesta selviää, että hyvä hapenottokyky ja lihaskunto pitävät nuorten miesten haitallisten hapettuneiden LDL-rasvojen pitoisuudet matalina ylipainosta ja sekä muista perinteisistä rasvariskitekijöistä huolimatta.
Turun yliopiston väitöstiedote 11.6.2013
Kolesteroli ja etenkin ”paha” LDL-kolesteroli tiedetään keskeisiksi valtimonkovettumataudin riskitekijöiksi. Uudempi tutkimus kuitenkin osoittaa, että LDL-kolesteroliakin haitallisempia ovat hapettumalla muuntuneet LDL-rasvat, jotka viime kädessä aiheuttavat verisuonten tukkeutumiseen johtavat muutokset.
Ylipaino, tupakointi ja metabolinen oireyhtymä on aiemmin liitetty kohonneisiin hapettuneiden LDL-rasvojen pitoisuuksiin. LL Jussi Kosola selvitti terveysliikunnan alan väitöstutkimuksessaan Turun yliopistossa, mikä on fyysisen kunnon yhteys hapettuneisiin LDL-rasvoihin.
Aiemmin ei ole ollut tarkkaa tietoa siitä, miten kestävyys- ja lihaskunto vaikuttavat LDL-rasvojen hapettumiseen.
Hyväkuntoisilla ei merkittäviä pitoisuuseroja painoryhmien välillä
Kosolan tutkimuksen mukaan hyvän hapenottokyvyn ja lihaskunnon omaavilla nuorilla miehillä on matalammat hapettuneiden LDL-rasvojen pitoisuudet verenkierrossa ‒ kehonkoostumuksesta riippumatta.
‒ Mitä paremmassa kunnossa tai fyysisesti aktiivisempi nuori mies on, sitä alhaisemmat ovat veressä kulkevien hapettuneiden LDL-rasvojen pitoisuudet. Tämä koskee myös tupakoivia nuoria miehiä, Kosola kertoo.
Lisäksi tutkimuksissa selvisi, että hyvä kunto suojaa matalan testosteronitason omaavien nuorten miesten LDL-rasvoja hapettumiselta.
Merkittävin oli tutkijan mukaan havainto siitä, että pitoisuudet hyväkuntoisilla eivät eronneet eri painoryhmien välillä.
‒ Ei ollut yllätys, että huonokuntoisilla ylipainoisilla mitattiin korkeimmat rasva-arvot, mutta oli erittäin mielenkiintoista havaita, ettei hapettuneiden LDL-rasvojen pitoisuuksissa enää ollut eroa hyväkuntoisten normaali- ja ylipainoisten ryhmien välillä. Eli nuorella, ylipainoisella miehellä voi hapettuneiden rasvojen määrä olla samalla tasolla kuin normaalipainoisella, kunhan fyysinen kunto on hyvä.
Kunnon kohottaminen näyttäisi suojaavan korkeilta hapettuneiden LDL-rasvojen pitoisuuksilta
Kohonnut hapettuneiden LDL-rasvojen pitoisuus on liitetty myös metaboliseen oireyhtymään. Hapenottokykyä ja lihaskuntoa testaamalla Kosolan tutkimuksessa selvisi, että kohonneet hapettuneiden LDL-rasvojen pitoisuudet yhdessä huonon hapenottokyvyn ja lihaskunnon kanssa näyttäisivät ennustavan metabolista oireyhtymää.
‒ Koska hapettuneet LDL-rasvat ovat merkittävässä asemassa valtimokovettumataudin syntymisessä, fyysisen aktiivisuuden lisäämisen ja erityisesti kunnon kohottamisen merkitystä sydän- ja verenkiertosairauksia ennaltaehkäisevänä toimintana ei voi tarpeeksi painottaa. Rasva-arvoissa näkyy kautta linjan, että hyvä kunto suojaa valtimokovettumataudin riskitekijöiltä, tutkija sanoo.
***
Perjantaina 14. kesäkuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Jussi Antero Kosolan väitöskirja ”Oxidized LDL and physical fitness in healthy young men: associations with body composition, smoking, metabolic syndrome and androgen status” (Hapettunut LDL ja fyysinen kunto terveillä nuorilla miehillä: yhteydet kehon koostumukseen, tupakointiin, metaboliseen oireyhtymään sekä mieshormoneihin). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti David Laaksonen Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta ja kustoksena professori Olli J. Heinonen.
LL Jussi Kosola on syntynyt vuonna 1985 Jyväskylässä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2004 Luostarivuoren lukiosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 2012 Turun yliopistosta. Kosola toimii parhaillaan erikoistuvana lääkärinä Tyksin Vakka-Suomen sairaalassa ja urheilulääkärinä ja tutkijana Paavo Nurmi -keskuksessa.
Väitös kuuluu terveysliikunnan alaan.