Hyvinvointia ei tulisi jakaa prioritaristisesti (Väitös: Arvi Pakaslahti, 16.1.2015, filosofia)
Useiden moraalifilosofien mukaan hyvinvointia tulisi jakaa prioritaristisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän mielestään jokin tietynsuuruinen kasvu henkilön hyvinvoinnissa on moraalisesti sitä merkityksellisempi mitä alhaisempi hänen hyvinvointinsa on. Turun yliopistossa väittelevä Arvi Pakaslahti osoittaa tutkimuksessaan, että prioritarismi on monella tapaa ongelmallinen näkemys.
Turun yliopiston tiedote 9.1.2015
Yksi eniten huomiota saaneista kysymyksistä normatiivisessa etiikassa on, millaisin perustein hyvinvointia pitäisi moraalisesta näkökulmasta katsottuna jakaa eri yksilöiden kesken. Pakaslahden prioritarismiin keskittyvä väitöstutkimus on tiettävästi laajin prioritarismiin kriittisesti suhtautuva tutkimus.
Utilitaristien mukaan meidän tulisi moraalisesta näkökulmasta katsottuna pyrkiä ainoastaan hyvinvoinnin maksimointiin maailmassa. Prioritaristit sen sijaan ajattelevat, että sillä on itsessään moraalista merkitystä, miten hyvinvointi jakautuu eri yksilöiden välillä.
– Prioritaristien mukaan on moraalisesti merkityksellisempää, jos vähäisestä hyvinvoinnista nauttivan henkilön hyvinvointi lisääntyy, kuin jos korkeasta hyvinvointitasosta nauttivan henkilön hyvinvointi lisääntyisi saman verran, Pakaslahti toteaa.
Prioritarismi kohtaa monenlaisia ongelmia
Pakaslahden mukaan utilitarismi on vähemmän ongelmallinen näkemys kuin prioritarismi. Kuitenkin monet moraalifilosofit suhtautuvat prioritarismiin myönteisesti.
– Nähdäkseni prioritarismi kohtaa liian suuria ongelmia riskinalaisissa päätöksentekotilanteissa, eli karkeasti sanottuna sellaisissa päätöksentekotilanteissa, joissa päätöksentekijä ei välttämättä tiedä, miten hänen tekemänsä päätös tulee vaikuttamaan päätöksen vaikutuspiirissä olevien yksilöiden hyvinvointiin, Pakaslahti sanoo.
Pakaslahti pitää prioritarismia ongelmallisena näkemyksenä myös siksi, että se ei pysty selittämään, kuinka paljon vähäisestä hyvinvoinnista nauttivien yksilöiden hyvinvointia pitäisi priorisoida suhteessa korkeasta hyvinvoinnista nauttivien yksilöiden hyvinvointiin. Pakaslahden mukaan tämä saattaa olla suuri ongelma prioritarismin kannalta.
– Utilitarismi on intuitiivisesti epäviehättävä näkemys siinä mielessä, että sen mukaan se, kuinka hyvinvointi jakautuu eri yksilöiden välillä, ei ole itsessään moraalisesti merkityksellistä. Iso kysymys kuitenkin on, mikä olisi sellainen vaihtoehtoinen hyvinvoinnin jakokriteeri, joka ei olisi tavalla tai toisella vielä ongelmallisempi kuin utilitarismi, Pakaslahti sanoo.
***
Perjantaina 16. tammikuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku) julkisesti tarkastettavaksi YTM Arvi Pakaslahden väitöskirja ”The Rejection of Prioritarianism” (Prioritarismin hylkääminen). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Kaisa Herne Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Eerik Lagerspetz Turun yliopistosta.
YTM Arvi Pakaslahti on syntynyt 1976 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1995 Yhtenäiskoulun lukiosta Helsingistä. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi Pakaslahti valmistui 2004 Lapin yliopistosta. Väitös kuuluu moraalifilosofian alaan.