Imusolmukesiirrosta apua rintasyöpähoitojen aiheuttamaan imunesteturvotukseen (Väitös: LL Tiina Viitanen, 24.1.2014, kirurgia)
LL Tiina Viitasen väitöskirja osoittaa, että rinnankorjausleikkauksen yhteydessä tehty imusolmukesiirto lievittää käden imunesteturvotusta.
Turun yliopiston tiedote 17.1.2014
Väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että rinnan korjausleikkauksen yhteydessä tehty imusolmukesiirto kohensi imunestekierron nopeutta 37 prosentilla potilaista. Merkittävin tulos oli se, että puolet potilaista pystyi vähentämään tai lopettamaan rintasyöpähoitojen aiheuttamaan käden turvotukseen liittyvän tukihihan käyttämisen. Imusolmukkeet siirrettiin potilaiden nivustaipeen yläpuolelta
– Eniten imusolmukesiirrosta hyötyivät potilaat, joilla oireina oli myös toistuvia tulehduksia sekä jatkuvaa särkyä. Imusolmukkeiden poistaminen nivusalueelta ei ole aiheuttanut merkittäviä haittoja potilaille. Mahdolliset ongelmat saattavat kuitenkin kehittyä viiveellä, joten potilaita seurataan useita vuosia, Viitanen kertoo.
Siirron tehoa tutkittiin kuvaamalla potilaiden imunestekierron nopeutta ennen leikkausta sekä useana vuonna leikkauksen jälkeen. Kainalon kudosnestenäytteistä selvisi, että imusolmukkeet erittävät siirron jälkeen imuteiden uudiskasvulle välttämätöntä VEGF-C kasvutekijää. Lisäksi potilaiden kudosnestenäytteistä löytyi kasvutekijöitä, jotka hillitsevät arven kasvua sekä tulehdusreaktiota.
– Nämä löydökset ovat merkittäviä, koska imusolmukesiirtoleikkaus on varsin uusi, eikä sen biologisia vaikutuksia täysin tunneta, Viitanen toteaa.
Imunesteturvotus saattaa aiheuttaa elefanttitaudin
Yliopistosairaalassa plastiikkakirurgian osastolla suuri potilasryhmä ovat naiset, joilta on leikattu syövän vuoksi rinta pois. Heille voidaan rakentaa plastiikkakirurgisilla tekniikoilla uusi rinta omista kudoksista, kuten alavatsan ihosta ja rasvakudoksesta.
Osalla näistä potilaista esiintyy käden voimakasta turvotusta eli lymfedeemaa, joka johtuu rintasyövän hoitoon kuuluvasta kainaloimusolmukkeiden poistosta ja sädehoidosta. Lymfedeeman oireita ovat raajan lisääntyvä turvotus, pitkäaikainen kipu sekä toistuvat pehmytkudostulehdukset. Pahimmillaan potilaalle saattaa kehittyä vaikea nk. elefanttitauti.
– Valitettavasti näille potilaille ei ole ollut tarjolla parantavaa hoitoa, ainoastaan lymfa- ja fysioterapiaa, sekä elinikäinen tukihihahoito. Vieläkään potilaille ei ole tarjolla täysin parantavaa hoitoa, mutta imusolmukesiirto saattaa tuoda toivottua apua osalle potilaista, Viitanen sanoo.
Imusolmukesiirto on leikkauksena melko uusi keksintö. Siitä on ensimmäisenä julkaissut tutkimuksen ranskalaisen plastiikkakirurgi Corinne Becker vuonna 2006.
Viitanen huomauttaa, että imusolmukesiirto on edelleen lymfedeemassa kokeellinen hoitomuoto ja jatkossa tarvitaan vielä lisätutkimuksia leikkauksen vaikutusten selvittämiseksi.
***
Perjantaina 24. tammikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti Tiina Pulmu Pauliina Viitasen väitöskirja ”Lymph node transfer in the treatment of postmastectomy lymphedema” (Imusolmukesiirto rintasyöpähoitojen jälkeisen lymfedeeman hoidossa). Virallisena vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Håkan Brorson (Skoonen yliopistollinen sairaala, Malmö) ja kustoksena professori Juha Grönroos.
LL Tiina Viitanen on syntynyt 1978 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1997 Linikkalan lukiosta, Forssasta. Lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 2003 ja plastiikkakirurgian erikoislääkäriksi 2010 Turun yliopistosta. Viitanen toimii erikoislääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Väitös kuuluu kirurgian alaan.