Kantasolujen toiminta vaikuttaa lonkan tekonivelen paranemiseen (Väitös: FM Jessica Alm, 23.9.2016, ortopedia ja traumatologia)

19.09.2016

Jessica Almin väitöstutkimus osoittaa, että kantasolujen toiminta vaikuttaa lonkan tekonivelen kiinnittymiseen. Tulokset korostavat kantasolututkimuksen tärkeyttä ja valottavat kantasoluhoitojen merkitystä luuston paranemiskyvyssä.

Turun yliopiston tiedote 19.9.2016

Jessica Alm havaitsi väitöstutkimuksessaan, että lonkan tekonivelen kiinnittyminen luuhun ei riipu pelkästään paikallisista tekijöistä, vaan paranemiseen vaikuttaa koko luuston kunto. Lonkan tekonivelen paranemisesta huolehtivat kantasolut, joiden määrä ja toiminta laskevat iän myötä. Ikääntymiseen liittyvät kantasolumuutokset ja luuston haurastuminen hidastavat tekonivelen kiinnittymistä.

Alm teki havaintonsa Suomen Akatemian tukemassa kliinisessä tutkimuksessa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Turun yliopistossa. Tutkimusta varten pystytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa radiostereometrinen (RSA) mittauslaitteisto, jolla voidaan mitata tarkasti potilaiden tekonivelten kolmiulotteista mikroliikettä. Mittaus mahdollistaa tekonivelten paranemisen seurantatutkimuksen, ja sillä pystyttiin tutkimuksessa osoittamaan, milloin tekonivel oli kiinnittynyt luuhun kahden vuoden seurannan aikana.

Lisäksi potilaiden luuytimestä eristettiin luuston kantasoluja, joiden määrä ja toiminta arvioitiin potilaskohtaisesti.

‒ Kantasolujen toiminnan yhteyttä luun paranemiseen ei ole aiemmin tutkittu potilailla. Väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että tekonivel parani hitaammin potilailla, joiden kantasolujen erilaistumiskyky luusoluiksi oli alentunut, Alm kertoo.

Naispotilaiden luuston terveys huomioitava leikkausta suunniteltaessa

Tutkimuksen mukaan lonkan nivelrikon leikkaushoitoon tulevilla naispotilailla on odotettua huonompi luun laatu.

‒ Tutkimuksessa havaittiin vastoin aikaisempaa uskomusta, että lonkan nivelrikon leikkaushoitoon tulevista naisista 74 prosentilla oli osteoporoosi tai sen esiaste osteopenia. He eivät itse tienneet asiasta, Alm kertoo.

Alm korostaa, että tekonivelleikkaus on erinomainen toimenpide lonkan nivelrikon hoidossa, mutta leikkausta suunniteltaessa täytyy huomioida naispotilaiden luuston terveys.

Tutkimuksessa alentunut luuntiheys, reisiluun yläosan ydinontelon laajentuminen ja ikääntymiseen liittyvät kantasolumuutokset hidastivat tekonivelen kiinnittymistä.

‒ Biologisesti kiinnittyvän eli sementöimättömän tekonivelen leikkauksessa on tärkeää saavuttaa tekonivelen tukeva asento. Sillä voidaan estää liike tekonivelen ja luun välillä. Tukeva asennus mahdollistaa uudisluun kasvun tekonivelen karhennetulle pinnalle. Tähän leikkausmenetelmään valitaan yleensä potilaita, joilla ilman tarkempia tutkimuksia oletetaan olevan terve luun rakenne ja hyvä luun paranemiskyky.

Alm havaitsi väitöstutkimuksessaan myös, että kuoriluu ohenee kiinnittyneen tekonivelen ympärillä. Tämä luukato oli suurempi osteoporoosia sairastavilla potilailla, ja jatkotutkimukset ovat osoittaneet, että sitä voidaan tehokkaasti estää osteoporoosilääkityksellä.

***

FM Jessica Alm esittää väitöskirjansa Bone quality and mesenchymal stromal cell capacity in total hip replacement: Significance for stem osseointegration measured by radiostereometric analysis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.9.2016 klo 12.00 (Tyksin T-sairaala, Johan Haartman -sali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Julie Glowacki (Harvardin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Hannu Aro (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Jessica Alm (s. Yrjans) on syntynyt vuonna 1978 Närpiössä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1997 (Vasa Svenska Aftonläroverk). Korkeakoulututkintonsa (FM) Alm suoritti Åbo Akademissa vuonna 2008. Jessica Alm työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana. Väitöksen alana on ortopedia ja traumatologia.

Väittelijän yhteystiedot: p. +46 76 185 2104 tai 040 518 3403, jessica.alm@utu.fi 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/alm_jessica.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/125122










Luotu 19.09.2016 | Muokattu 19.09.2016