Kaupunkiseudut hajautuvat kohti monikeskuksista yhdyskuntarakennetta (Väitös FM Antti Vasanen, 7.6.2013)
Kaupunkiseutujen hajautuminen näyttää kehittyvän kohti monikeskuksista yhdyskuntarakennetta. Kehyskuntien keskustaajamien kasvulla on merkittävä rooli tässä kehityksessä. Suuntaus paljastui filosofian maisteri Antti Vasasen suomalaisten kaupunkiseutujen viimeaikaista rakenteellista kehitystä tarkastelevassa väitöstutkimuksessa.
Turun yliopiston tiedote 30.5.2013
Yksi merkittävä tekijä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisessa on kuntien ja asukkaiden toimiminen eri mittakaavatasoilla. Kuntien kaavoitus rajoittuu niiden rajojen sisäpuolelle, kun taas kaupunkiseudun asukkaat toimivat koko seudun alueella.
– Se, että kunnat toimivat pääsääntöisesti omien rajojensa sisällä mutta kaupunkiseutujen asukkaat ylikunnallisesti, on yksi keskeinen tekijä kaupunkiseutujen monikeskuksisessa kehityksessä, Antti Vasanen sanoo.
Kaupunkiseutujen väestökasvu nopeinta reunoilla
Valtaosa kaupunkiseutujen väestönkasvusta tapahtuu taajama-alueilla, joille rakennetaan uusia asuntoja.
Kasvu on nopeinta kehyskuntien keskustaajamissa. Vanhoilla taajama-alueilla väestö puolestaan vähenee.
– Tämä vähenemiskehitys on ennen kaikkea seurausta lisääntyneestä asumisväljyydestä. Kun pienenevät kotitaloudet asuvat entistä väljemmin, väestökato on väistämätöntä, ellei alueelle rakenneta uusia asuntoja, Vasanen kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että asukkaiden asumistoiveilla oli merkittävä vaikutus kehyskuntien saamassa väestökasvussa. Kehyskuntiin muutetaan nimenomaan pientaloasumisen perässä, kun keskuskaupunkiin muutetaan ensisijaisesti muiden syiden kuin asuinympäristön vuoksi.
– Koska kunnat pystyvät kaavoituksen kautta vaikuttamaan merkittävästi siihen minne ja mitä rakennetaan, korostuu kehyskuntien kaavoituspolitiikka kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautuvassa kehityksessä, Vasanen pohtii.
Työmatkavirrat kertovat kaupunkiseutujen toiminnallisesta muutoksesta
Vasanen kehitti väitöskirjassaan menetelmän, jolla pystytään analysoimaan kaupunkiseutujen monikeskuksisuutta myös toiminnallisesti, työmatkavirtojen avulla.
Tutkimustulosten mukaan eteläisen Suomen kaupunkiseudut ovat työmatkavirtojen avulla tarkasteltuna hyvin voimakkaasti integroituneita.
– Työmatkaliikenne sitoo kaupunkiseuduilla sijaitsevat keskukset tiiviiksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, ja tämä tiivistyminen on viime vuosikymmeninä kasvanut merkittävästi, Vasanen kertoo.
Kaupunkiseutujen toiminnallinen kehitys on kuitenkin kaksijakoista. Etenkin suurimpien kaupunkiseutujen ydinalueet muodostavat tiiviisti kytkeytyneen kokonaisuuden, jossa työmatkavirrat suuntautuvat monipuolisesti alueen eri osiin.
Seutujen reuna-alueet ovat puolestaan kytkeytyneet ydinalueeseen perinteisen yksisuuntaisen työmatkaliikenteen kautta.
– Tieverkolla ja erityisesti kehäteillä näyttäisi olevan suuri merkitys seutujen toiminnallisessa kehityksessä. Koska kehätiet ovat helposti saavutettavissa kaikkialta kaupunkiseudulta, kerää niiden varteen keskittyneet keskukset myös liikennevirtoja laajasti seudun eri osista, Vasanen toteaa.
-----------------
Perjantaina 7. kesäkuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi FM Antti Tapio Vasasen väitöskirja ”Evolving polycentricities: the development of urban spatial structure in Finnish urban regions” (Muotoutuvat monikeskuksisuudet: kaupunkirakenteen kehitys Suomen kaupunkiseuduilla). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Harry Schulman Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori emeritus Harri Andersson.
FM Antti Vasanen on syntynyt vuonna 1977 Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1996 Lavian lukiosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 2005 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tutkijana. Väitös kuuluu maantieteen alaan.