Keinotekoinen neuroverkostomalli osaa ennustaa pankkikriisejä (Väitös: VTM Kim Ristolainen, 28.4.2017, taloustiede)
Pankkikriisien kustannukset ovat merkittäviä niitä kokeville maille ja usein myös koko maailmantaloudelle. Näiden kriisien ennaltaehkäisy ja vaikea ennustettavuus ovat haasteita talouspoliittisille päättäjille sekä viranomaomaisille, kuten keskuspankeille. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että keinotekoinen neuroverkostomalli kykenee ennustamaan pankkikriisejä perinteisiä ennustemenetelmiä tarkemmin.
Turun yliopiston tiedote 20.4.2017
Kim Ristolaisen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus osoitti, että poiketen perinteisistä ennustemenetelmistä, neuroverkostomallit kykenevät jäljittämään monimutkaisia yhteyksiä pankkikriisi-indikaattoreiden ja itse kriisien välillä. Tärkeimmät kriisi-indikaattorit saattavat vaihtua eri aikoina ja eri maissa.
– Kun hyödynsin 18 eri maan havaintoja pankkikriiseistä vuodesta 1970 alkaen, havaitsin, että neuroverkostomalli kykeni ennustamaan suurimman osan 1990-luvun suurista pankkikriiseistä. Informaationaan malli käytti tietoa, joka oli saatavilla kolme vuotta ennen kriisin alkua, Ristolainen sanoo.
Pankkikriisien ennustamisessa on edelleen paljon ratkaisemattomia ongelmia
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kriisin päättymisajankohdalla ja ennustehorisontin pituudella oli merkittävä vaikutus ennustetuloksiin, kun ennustettiin euromaissa 1970-luvun jälkeen tapahtuneita pankkikriisejä.
– Parhaat ennustetulokset saatiin asettamalla pankkikriisien loppumispäivämäärä noin vuotta myöhemmäksi kuin se oli alkuperäisessä määritelmässä. Ennustetulokset paranivat merkittävästi myös silloin, kun ennustehorisontti asetettiin kolmen ja kuuden vuoden välille yleisesti käytetyn alle kahden vuoden horisontin sijaan. Kriisien juuret ovat siis kauempana kuin aikaisemmin on oletettu, Ristolainen toteaa.
Vaihtoehtoisille konkurssiriskimittareille on kysyntää
Luottoriskinvaihtosopimuksen (credit default swap, CDS) hintaa pidetään markkinoiden mielipiteenä pankin riskistä joutua maksukyvyttömäksi. Koska vain suurimpien pankkien CDS-sopimuksilla käydään kauppaa, myös muille vaihtoehtoisille konkurssiriskimittareille on kysyntää.
Teoreettisen distance-to-default (D2D) -konkurssiriskimittarin arvo ennakoi CDS-sopimuksen hintaa useissa tilanteissa, kun näitä kahta mittaria verrattiin 37 suurelle eurooppalaiselle pankille vuodesta 2006 eteenpäin. Tulos osoittaa D2D-mittarin havaitsevan aikaisemmin muutokset pankkien riskissä joutua maksukyvyttömäksi kuin vertailun kohteena ollut puhdas markkinainformaatiota käyttävä mittari. D2D-mittarin arvo voidaan laskea kaikille niille pankeille, joiden osakkeilla käydään kauppaa pörssissä.
– D2D-mittari mittasi CDS-sopimuksen hintaa paremmin pankkien riskiä joutua maksukyvyttömäksi etenkin silloin, kun tarkasteltiin pankkeja globaalin finanssikriisin jälkeen, niin sanottuja kriisimaiden pankkeja, huonon luottokelpoisuuden pankkeja tai pankkeja niin sanottujen markkinamyllerryskuukausien aikana, Ristolainen sanoo.
***
VTM Kim Ristolainen esittää väitöskirjansa Essays on Early Warning Indicators of Banking Crises julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.4.2017 klo 12 (Turun kauppakorkeakoulu, Osuuskauppa-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Panu Kalmi (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Kauppi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
VTM Kim Ristolainen on syntynyt vuonna 1989 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Naantalin lukiossa 2008. Ristolainen suoritti korkeakoulututkintonsa (VTM) Turun yliopistossa vuonna 2013. Väitöksen alana on taloustiede. Ristolainen työskentelee tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0443267511, kim.ristolainen(at)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/ristolainen_kim.jpg
