Keskosen aivojen valkoisen aineen kehitykseen vaikuttaa aikaa enemmän paino (Väitös: FM Virva Saunavaara, 17.1.2014, solubiologia ja anatomia)

09.01.2014

Keskoslapsen syntymäpainolla on suurempi vaikutus aivojen valkoisen aineen kehitykseen kuin sillä, millä raskausviikolla lapsi syntyy. Asia paljastui filosofian maisteri Virva Saunavaaran Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa.

 

​Turun yliopiston tiedote 9.1.2014

– Tulos oli meillekin odottamaton. Raskauden kestolla ei havaittu yhteyttä valkoisen aineen kypsyysasteeseen lasketunajan kohdalla, Saunavaara sanoo.

Valkoinen aine on aivojen harmaan aineen alapuolella sijaitsevaa hermokudosta. Valkoinen aine yhdistää eri aivoalueet toisiinsa.

Tutkimukseen otettiin mukaan keskoset, jotka syntyivät ennen 32 raskausviikkoa tai joiden syntymäpaino oli alle 1,501 grammaa, ja joille oli tehty magneettikuvaus lasketunajan kohdalla. Tutkimukseen hyväksyttiin 132 kesäkuun 2004 ja joulukuun 2006 välillä syntynyttä keskosta.
– Tutkimme, mikä on valkoisen aineen kypsyysaste laskettuna aikana. Merkittävimmäksi valkoisen aineen kypsymistekijäksi nousikin se, oliko keskonen syntynyt oikean painoisena suhteessa raskauden kestoon, Saunavaara sanoo.

Työkaluna magneettikuvauksen erikoistekniikka

Saunavaara tarkasteli tutkittujen keskosvauvojen aivojen valkoisen aineen kypsymistä diffuusiotensorikuvauksella, joka on magneettikuvauksen erikoistekniikka.

– Diffusiotensorikuvaus perustuu veden vapaaseen lämpöliikkeeseen eli diffuusioon ja sitä voidaan käyttää säikeisten rakenteiden kuten aivojen valkoisen aineen tutkimiseen. Diffuusiotensorikuvista voidaan laskennallisin keinoin selvittää parametreja, jotka kuvaavat valkoisen aineen mikrorakennetta sekä kypsymiseen liittyviä prosesseja, kuten myelinaatiota ja valkoisen aineen aksonikimppujen eheyttä, järjestyneisyyttä ja yhdensuuntaisuutta, Saunavaara selvittää.

Kasvun ja valkoisen aineen kypsyyden välistä yhteyttä tarkasteltiin sekä kliinisellä mielenkiintoalueisiin perustuvalla tekniikalla että tieteellisesti käytössä olevalla Tract-Based Spatial Statistics (TBSS) tekniikalla.

Väitöstutkimuksessaan Saunavaara tarkasteli myös analyysin toistettavuutta ja totesi mielenkiintoalueiden määrittämiseen perustuvan tekniikan olevan lasketun ajan iässä melko toistettava. 

Seuraava askel tutkia myöhempiä vaikutuksia

Saunavaaran mukaan tutkimus toi uutta tietoa syntymäpainon merkityksestä, mutta herätti samalla jatkokysymyksen, miten tuo vaikuttaa syntymänjälkeiseen kasvuun. Valkoinen aine kun kypsyy vielä syntymänkin jälkeen aina reiluun 20:een ikävuoteen saakka.
 
– Tutkimus on osa Turun yliopistollisen keskussairaalan PIPARI- eli Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään –tutkimusprojektia ja tutkimusohjelmassa olevia lapsia seurataan aina kouluikään asti.
 
Saunavaaran tutkimat lapset alkavat lähestyä kouluikää, mutta jatkotutkimus on haasteellinen.
 
– Lapsen houkutteleminen magneettikuvaukseen ja kuvaustilanne itsessään voi olla lapselle haastava ja hieman pelottava. Lapsi päättää itse, meneekö hän magneettikuvaan vai ei. Tavoitteenamme on kuitenkin jatkaa tutkimusta eteenpäin, Saunavaara sanoo.
 
***
 
Perjantaina 17. tammikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Virva Saunavaaran väitöskirja ”Diffusion tensor imaging as a diagnostic and research tool: A Study on preterm infants (Diffuusiosensosikuvaus diagnostisena ja tutkimustyökaluna keskostutkimuksessa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Miika Nieminen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Pekka Hänninen.
 
FM Virva Saunavaara on syntynyt 1981 Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2000 Nakkilan lukiosta. Filosofian maisteriksi hän on valmistunut 2006 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu solubiologian ja anatomian alaan.
Luotu 09.01.2014 | Muokattu 14.07.2021