Kevyt lasikuitu tuo uuden mahdollisuuden kasvoproteeseihin (Väitös: HLL Rosita Kantola, 31.1.2014, biomateriaalitiede)
Lasikuitukomposiittia on tähän asti käytetty hammasproteeseissa, hammaspaikka-aineessa ja luuta korvaavissa kalloimplanteissa. HLL Rosita Kantola tutki väitöstyössään mahdollisuuksia käyttää lasikuitua myös kasvoproteeseissa.
Lasikuiturunkoisia kasvoproteeseja on kehitetty kliiniseen käyttöön, ja niitä on jo käytössä sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan että Vaasan keskussairaalan potilailla.
Kasvoproteeseja tehdään korvaamaan kasvaimen tai tapaturman takia menetettyä kudosta, esimerkiksi korvaa, nenää tai silmää niissä tapauksissa missä kirurginen korjausleikkaus ei ole mahdollinen. Kasvoproteesi valmistetaan ihon värisestä silikonista ja tukirungosta, joka on tässä tutkimuksessa valmistettu kevyestä lasikuitumuovista.
Rosita Kantola totesi väitöstutkimuksessaan, että lasikuitumuovin kiinnittyminen silikoniin on hyvä käyttämällä tiettyjä pintakäsittelyaineita ja -menetelmiä. Kasvoproteeseja joudutaan uusimaan, ja lasikuiturungon etuna on se, että proteesi pystytään korjaamaan helposti. Lasikuitumuovi on kevyt ja proteesin reunoista tulee joustava, mikä on proteesin käyttäjälle miellyttävää. Tähän asti yleisesti käytetty akryyli on painavaa, jäykkää ja siten epämukava käyttää.
Koska lasikuiturungon avulla kasvoproteesin reunat saadaan tiiviisti ihoa vasten, oli yksi tutkimuksen tavoitteista selvittää proteesin reunan aiheuttaman paineen ihon verenkiertoa mahdollisesti alentava vaikutus. Tutkimuksen mukaan kuiturungon aiheuttamalla paineella ei ole haitallisia vaikutuksia kasvojen ihon verenkierrolle.
Ensimmäistä kertaa selvitettiin myös mahdollisuutta käyttää lämpötilan mukaan väriä vaihtavia täyteainehiukkasia kasvoproteesisilikonissa. Ihon väri muuttuu kylmässä ja kuumassa ympäristössä punaisemmaksi. Pigmentin tarkoitus olisi saada kasvoproteeseissa aikaan samantyyppinen värimuutos kuin ihossa, jotta proteesi olisi mahdollisimman luonnollisen näköinen eri olosuhteissa.
Tutkimuksessa todettiin että pigmentin väriä muuttava ominaisuus toimii kasvoproteesisilikonissa. Auringonvalon UV-säteilyä vastaavalla keinotekoisella vanhenemisella tehty koe kuitenkin osoitti, että pigmentti on herkkä UV-säteilylle eikä sen takia vielä sovellu kliiniseen käyttöön.
Kuiturungon osalta väitöskirjatyön tutkimustuloksia voidaan suoraan soveltaa kasvoproteesien valmistustekniikassa. Lasikuitukomposiittirungon avulla pystytään valmistamaan kevyt, joustava ja tiivis kasvoproteesi, joka tuo käyttömukavuutta ja -varmuutta kasvoproteesipotilaan arkipäivään.
Tutkimus kuuluu BioCity Turun biomateriaalitutkimusohjelmaan www.biomaterials.utu.fi
***
Perjantaina 31. tammikuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2) julkisesti tarkastettavaksi hammaslääketieteen lisensiaatti Rosita Maria Kantolan väitöskirja ”Use of fiber-reinforced composite framework and thermochromic pigment in facial prostheses” (Lasikuitukomposiittirungon ja termokromisen pigmentin käyttö kasvoproteeseissa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Kyösti Oikarinen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Pekka Vallittu.
HLL Rosita Kantola on syntynyt 1961 Oravaisissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1980 Vöyrin yhteislyseosta (Vörå Samgymnasium). Hammaslääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1986 Helsingin yliopistosta ja erikoishammaslääkäriksi 1995 Turun yliopistosta. Kantola toimii kliinisen hammashoidon ylihammaslääkärinä Vaasan keskussairaalassa. Väitös kuuluu biomateriaalitieteen alaan.