Kiusatun oppilaan puolustamiseen vaikuttavat sekä yksilön että ryhmän ominaisuudet (Väitös PsM Virpi Pöyhönen, 16.8.2013)
09.08.2013
Koulussa kiusatun puolustajaksi nousee empaattinen sekä omaan toimintakykyynsä luottava oppilas. Ratkaisevaa on myös opettajan toiminta: jos hän selkeästi tuomitsee kiusaamisen, oppilaiden on helpompi asettua kiusatun koulukaverin puolustajaksi. Havainnot kävivät ilmi psykologian maisteri Virpi Pöyhösen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa.
Pöyhösen väitöstyö koostuu neljästä erillisestä tutkimuksesta, joissa lähestytään eri näkökulmista koulukiusaamiseen puuttumista.
– Tulosten mukaan empatialla on tärkeä rooli siinä asettuuko oppilas tukemaan kiusattua. Erityisesti affektiivinen empatia eli yksilön herkkyys kokea toisen tunteet on tärkeää. Myös sosiaaliset kognitiot kuten pystyvyysusko eli se, miten helpoksi tai vaikeaksi oppilas kokee puolustamisen, vaikuttaa käyttäytymiseen kiusaamistilanteessa, Pöyhönen sanoo.
Oppilaan empatia ja pystyvyysuskon kaltaiset sosiaaliset kognitiot eivät välttämättä riitä.
– Jotta oppilas toimisi empaattisen tunteen ja pystyvyydenkokemuksen mukaisesti, hänen on oltava hyvässä asemassa luokkaryhmässä, Pöyhönen sanoo.
Hyvän aseman voi saavuttaa kahta kautta. Joko opiskelija on pidetty eli häntä pidetään mukavana tyyppinä tai hän on suosittu, kaveripiirissä cool. Usein myös kiusaajat ovat luokassaan suosittuja tyyppejä.
– Siksi oli rohkaisevaa huomata, että myös pidetyn oppilaan kiusaamiseen puuttumisella oli myönteinen vaikutus. On kuitenkin huomattava, että tämä on vähän kuin muna-kana –kysymys. Tutkimus ei selvittänyt sitä, johtuuko pidetyn oppilaan maine siitä, että hän puuttuu kiusaamiseen vai onko kiusaamiseen puuttuminen mahdollista, koska hän on pidetty, Pöyhönen sanoo.
Puolustajia voi rohkaista monin tavoin
Oppilaiden asenteet ovat usein kiusaamista vastaan, mutta silti vain suhteellisen pieni osa lapsista ja nuorista puolustaa ja tukee kiusattua luokkatoveriaan. Aiempien turkulaistutkimusten mukaan harvempi kuin joka viides puuttuu koulukaverinsa kiusaamiseen.
– Käyttäytyminen kiusaamistilanteessa on seurausta yksilön sisäisten ja yksilöiden välisten tekijöiden vuorovaikutuksesta. Myös luokkaympäristö vaikuttaa siihen, puolustavatko oppilaat kiusattua luokkatoveriaan. Rohkaistaessa lapsia ja nuoria tukemaan ja puolustamaan kiusattuja oppilaita näihin kaikkiin tekijöihin on syytä kiinnittää huomiota, Pöyhönen toteaa.
Ratkaisevaa on, miten koko luokka kokee opettajan asenteen
Pöyhösen havainnon mukaan kiusatun oppilaan tukemiseen ja puolustamiseen vaikuttavat vahvasti luokkaryhmän ominaisuudet kuten yhteiset normit.
– Koululuokissa, joissa kiusaavat oppilaat ovat suosittuja puolustetaan vähemmän. Koululuokissa, joissa oppilaat kokevat tulevansa hyvin toimeen keskenään ja kokevat, että opettaja toimii kiusaamisen vähentämiseksi, puolustetaan enemmän, Pöyhönen sanoo.
Pöyhönen kysyi tutkimuksessaan koululaisilta muun muassa, kokevatko he, että opettaja pystyy ja puuttuuko opettaja kiusaamiseen.
– Osoittautui, että ratkaisevaa kiusaamiseen puuttumisessa ei ole se, miten yksittäinen oppilas kokee vaan se, miten luokka ryhmänä kokee opettajan halun ja mahdollisuuden puuttua kiusaamiseen. Tämä todisti, että opettajan toiminnalla todella on merkitystä, Pöyhönen sanoo.
***
Perjantaina 16. elokuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi psykologian maisteri Virpi Pöyhösen väitöskirja ”Defending behavior in bullying situations” (Kiusatun oppilaan puolustaminen ja tukeminen). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Debra Pepler Yorkin yliopistosta Torontosta, Kanadasta, ja kustoksena professori Christina Salmivalli.
PsM Virpi Pöyhönen on syntynyt 1977 Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1997 Maunulan lukiosta. Hän on valmistunut psykologian maisteriksi 2005 Turun yliopistosta, jossa on toiminut tutkijakoulutettavana. Väitös kuuluu psykologian alaan.