Koulutuksen taso ei välttämättä riitä nostamaan sosiaalista asemaa (Väitös: Mag.rer.soc.oec, MA Irene Prix, 23.5.2014)
Mag.rer.soc.oec, MA Irene Prixin väitöstutkimuksen mukaan tutkintotaso ei yksin vaikuta sosiaalisen aseman saavuttamiseen Suomessa. Tutkintotason lisäksi sosiaaliseen asemaan vaikuttaa koulutusala. Prix osoittaa myös, että koulutusalat ovat Suomen koulutusjärjestelmässä viime vuosikymmeninä olleet vakaasti eriytyneitä naisten ja miesten aloihin, varsinkin ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa.
Turun yliopiston tiedote 15.5.2014
Sosiaalinen eriarvoisuus selitetään sosiologiassa usein yksilön ominaisuuksien avulla, kuten koulutustasolla, sukupuolella ja vanhempien asemalla. Ajatuksesta, että koulutus nostaa ihmisten sosiaalista asemaa, eli tuloja ja statusta, on tullut melkein itsestäänselvyys.
Tämä nähdään myös joskus merkkinä meritokratiasta, mikä tarkoittaa yhteiskuntajärjestelmää, jossa ihmiset palkitaan pääasiallisesti heidän saavutustensa ja ansioidensa eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella.
Irene Prixin väitöstutkimus kuitenkin haastaa tämän vakiintuneen näkemyksen kahdella eri tavalla.
Teoreettisella tasolla tutkimuksessa väitetään, että sosiaalinen eriarvoisuus on monimutkainen yhteiskunnallinen ja poliittinen prosessi, jota ei voida selittää pelkästään yksilön ominaisuuksilla.
Empiirinen tarkastelu, joka perustuu sekä rekisteri- että kyselyaineistoihin, puolestaan osoittaa, että tutkintojen hyöty suomalaisilla työmarkkinoilla vaihtelee huomattavasti koulutusalan mukaan.
Naisvaltainen koulutusala ei aina ole haitta työmarkkinoilla
Koulutusjärjestelmä jakautuu edelleen naisten ja miesten aloihin. Väitöstutkimuksen tulosten perusteella tämä niin kutsuttu sukupuolisegregaatio ei ole muuttunut paljon viime vuosikymmeninä.
– Varsinkin ammatillisessa koulutuksessa tekniset alat ovat selvästi miesten käsissä, kun taas sosiaali- ja terveysalalla opiskelee lähinnä naisia. Nämä erot ovat huomattavia myös korkeakoulutuksessa, vaikka yliopistoissa naisten ja miesten alat eivät eriydy yhtä jyrkästi kuin ammattikorkeakouluissa, Prix kertoo.
Kysymykseen, onko koulutus naisvaltaiselta alalta aina haitta ja miesvaltaisen alan koulutus aina hyöty suomalaisilla työmarkkinoilla, ei ole Prixin mukaan yksiselitteistä vastausta.
– Sama ala voi estää pääsyn korkeampaan sosiaaliseen asemaan mutta yhtaikaa myös suojella selvältä epäonnistumiselta. Toisaalta, vaikka joidenkin alojen valmistuneilla on paremmat mahdollisuudet päästä korkeatasoisiin ammatteihin, samalla alalla voi yhtaikaa olla korkeampi riski ajautua vain vähän ammattitaitoa vaativaan työhön.
Alempi koulutus voi vaikuttaa tuloihin saman verran kuin korkeakoulututkinto
Vanha totuus, että korkeasti koulutetut saavat parempaa palkkaa kuin ne, joilla on vähemmän koulutusta, pitää paikkansa etenkin verrattaessa saman alan valmistuneita.
– Alojen välisissä vertailuissa korkeampi koulutustaso ei välttämättä kuitenkaan tuo korkeampia mediaanituloja, Prix sanoo.
Esimerkiksi vuonna 2005 humanistisen alan yliopistotutkinnon vaikutus 28–35-vuotiaiden miesten mediaanituloihin oli keskimäärin yhtä suuri kuin tekniikan alan ammatillisen koulutuksen tai terveysalan AMK-tutkinnon.
Naisten mediaanituloihin vaikuttivat suurin piirtein yhtä vahvasti esimerkiksi tietojenkäsittelyn ammatillinen koulutus ja palvelualojen AMK-tutkinto (sisältäen mm. matkailualan).
Samankaltainen ilmiö havaitaan myös vuosien 1985 ja 1995 aineistoissa. Väitöskirjan tutkimustulokset viittaavat vahvasti siihen, että koulutuksen roolin ymmärtäminen sosiaalisen eriarvoisuuden tuottajana ei onnistu meritokratian käsitteen avulla, vaan vaatii laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa.
Prix huomauttaa, että väitöstutkimuksen tuloksien tulkintaan tarvittaisiin laajempia näkökulmia, jotka huomioitavat valtasuhteet ja taloudellisen kontekstin eri alojen työmarkkinoilla.
***
Perjantaina 23. toukokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 5) julkisesti tarkastettavaksi Mag.rer.soc.oec., MA Irene Prixin väitöskirja ”Limits of Meritocracy: How Fields of Study and Gender Segregation Affect Social Stratification in Finland" (Meritokratian rajat: miten koulutusalat ja sukupuolisegregaatio vaikuttavat sosiaaliseen kerrostumiseen Suomessa). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Timo Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta ja kustoksena professori professori Osmo Kivinen.
Irene Prix on syntynyt 1980 Grazissa Itävallassa ja kirjoittanut siellä ylioppilaaksi 1998. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi (Mag.rer.soc.oec) Prix valmistui 2004 Grazin yliopistosta ja Master of Arts -tutkinnon hän suoritti 2006 Middlesexin yliopistossa Lontoossa. Parhaillaan hän toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu koulutussosiologian alaan.