Koulutusinflaatio on nakertanut korkea-asteen tutkintojen arvoa (Väitös: VTM Mikko Aro, 21.3.2014, kasvatustiede)
Koulutuksen arvo on viimeisten vuosikymmenten aikana laskenut Suomessa merkittävästi, selviää Turun yliopistossa 21.3. väittelevän Mikko Aron tutkimuksesta. Tietyn tasoiseen asemaan päästäkseen kunkin sukupolven on täytynyt kouluttautua edellistä pidemmälle.
Turun yliopiston tiedote 17.3.2014
Koulutusinflaatiolla tarkoitetaan koulutuksen ostovoiman alenemista työmarkkinoilla. Kysymys on siitä, millaisiin sosioekonomisiin asemiin tietyn tasoisella koulutuksella on päädytty eri aikoina. Mikko Aro on tarkastellut väitöskirjassaan koulutusinflaatiota Suomessa vuosina 1970–2008. Empiirisissä analyyseissa tarkasteltiin kunakin vuonna 30–39-vuotiaiden ikäryhmää.
– 1970-luvulla alempi korkeakoulututkinto oli lähes yhtä varma pääsylippu ylemmän toimihenkilön asemaan kuin ylempi korkeakoulututkinto, ja opistotutkintokin oli usein riittävä. 2000-luvulle tultaessa erityisesti alempien korkeakoulututkintojen ja opistotutkintojen arvo oli laskenut merkittävästi, Turun yliopistossa väittelevä Mikko Aro sanoo.
Yhä useammasta maisterista tulee alempi toimihenkilö
Nykyään jopa ylemmällä korkeakoulututkinnolla eli maisterin tutkinnolla päädytään aiempaa huomattavasti useammin alemman toimihenkilön asemaan. Vastaavasti ylemmäksi toimihenkilöksi päätyneiden osuus on laskenut. 1970-luvun alussa alempien toimihenkilöiden osuus ylemmällä korkeakouluasteella oli muutamien prosenttien luokkaa. 1990-luvun lamaan asti osuus pysytteli noin viiden prosentin paikkeilla. Sen jälkeen tilanne on kuitenkin muuttunut.
– Vuonna 2008 noin 15 prosenttia maistereista oli päätynyt alemmaksi toimihenkilöksi. Tänä päivänä osuus voi olla jo noin viidenneksen luokkaa, mikäli kehitys on jatkunut viime vuosina edelleen samaa tahtia kuin tarkastelemallani aikavälillä, Aro kertoo.
Koulutuksen laajeneminen syynä koulutusinflaatioon
Väestön koulutustaso on noussut Suomessa viimeisten neljän vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Koulutusekspansiolla havaittiin tutkimuksessa selvä yhteys tutkintojen arvon alenemiseen.
– Koulutusinflaatio on ylemmällä korkeakouluasteella kulkenut suunnilleen samaa tahtia koulutuksen laajenemisen kanssa, mutta alemmalla korkeakouluasteella yhteys on ollut huomattavasti jyrkempi.
***
Perjantaina 21. maaliskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Educarium, Edu1-auditorio, Assistentinkatu 5) julkisesti tarkastettavaksi valtiotieteiden maisteri Mikko Tapio Aron väitöskirja ”Koulutusinflaatio. Koulutusekspansio ja koulutuksen arvo Suomessa 1970–2008”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori emeritus Ari Antikainen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Risto Rinne.
VTM Mikko Aro on syntynyt 1973 Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1992 Kaurialan lukiosta. Valtiotieteiden maisteriksi Aro valmistui vuonna 2000 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii projektitutkijana. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.