​Kuntapäättäjien asenne yritystoimintaa kohtaan vaikuttaa alueen taloudelliseen menestymiseen (Väitös VTM Jarkko Heinonen, 25.10.2013)

16.10.2013

Jarkko Heinosen väitöstutkimus osoittaa, että kunnan yritysilmapiiri on yritystoiminnan kehittymiseen vaikuttava alueellinen toimintaympäristötekijä.

 

Turun yliopiston tiedote 17.10.2013

VTM Jarkko Heinosen taloustieteen alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan kuntien toiminnan kautta rakentuva aluetason hallinnollinen toimintaympäristö vaikuttaa yritystoiminnan menestykseen ja alueen kilpailukykyyn.

Tulosten mukaan keskeisimpänä tekijänä kuntaorganisaation yritystoimintamyönteisyyden muodostumisessa voidaan pitää kunnan yleistä asenneilmapiiriä, jonka muodostumisessa kunnan ylin päätöksentekotaso on ratkaisevassa asemassa.

‒ Käytännössä asenteet näkyvät erityisesti siinä, kuinka joustava ja yritystoiminnan tarpeita ymmärtävä neuvottelukumppani kunta on ja kuinka hyvin kunnan hallinto-organisaatio yritysten näkökulmasta toimii, Heinonen sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin yrityskyselyn avulla kaikkiaan 65 kunnan yritysilmapiiriä. Kaikki tarkasteltavat kunnat ovat oman seutukuntansa väestömäärältään suurimpia kuntia.

Suomen kilpailukyky myös kuntien vastuulla

Tutkija muistuttaa, että kunnat ovat aluetason tärkeimpiä julkishallinnon toimijoita, joilla on sekä hallinnollista valtaa että resursseja toteuttaa yritystoiminnan edellytyksiin suoraan vaikuttavia päätöksiä.
 
‒ Kunnilla on iso vastuu sellaisen aluetason yritystoimintaympäristön rakentamisessa, joka tukee Suomessa toimivien yritysten mahdollisuuksia menestyä kansainvälisillä markkinoilla.
 
Heinosen mukaan kuntien erityisvastuulla on mahdollisimman hyvän aluetason hallinnollisen toimintaympäristön ylläpitäminen.
 
‒ Tältä osin voidaan pitää huolestuttavana sitä, että suurimmat kaupungit, joiden ympäristö tarjoaa kilpailukykyisimmän fyysisen yritystoimintaympäristön, usein kärsivät keskimääräistä huonommasta hallinnollisesta toimintaympäristöstä. Tämä osaltaan heikentää näiden alueiden kykyä toimia niinä kasvun vetureina, mikä rooli suurimmille kaupunkiseuduille käytännössä asetetaan.
 
Heinosen mukaan kunnissa olisikin hyvä nykyistä tarkemmin käydä läpi niiden omia toimintaperiaatteita ja esimerkiksi sitä, millä asenteella kunta hallintoviranomaisena haluaa yrityksiä palvella.
 
‒ Koko seutukunnan kannalta sen keskuskunnalla on erityinen merkitys koko talousalueen kasvun veturina.

Myös kuntarakenne vaikuttaa yritysilmapiiriin

Tutkimuksesta selviää myös, että kuntarakenteiden keskittäminen parantaa yritysilmapiiriä pienempien seutukuntien kohdalla. Seutukunnan keskuskunnan kasvu paitsi lisää sen kiinnostusta kehittää yritystoimintaympäristöä, myös antaa paremmat resurssit elinkeinopolitiikan harjoittamiseen.
 
Suurten seutukuntien kohdalla vaikutus on päinvastainen.
 
‒ Niissä kuntakoon kasvu helposti lisää hallinnon byrokratiaa eikä resurssien kasvulla ole vastaavaa merkitystä tilanteessa, jossa keskuskunnalla käytännössä jo on kaikki tarvittavat mahdollisuudet toteuttaa vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa. Lisäksi keskuskunnan koon kasvu suhteessa koko seutukuntaan näyttää heikentävän sen yritysilmapiiriä. Voidaan ajatella, että sopiva seutukunnan sisäinen kilpailu lisää kunnan intressiä tarjota yrityksille mahdollisimman hyvä hallinnollinen toimintaympäristö. Tästä lopulta hyötyy koko seutukunta.
 
***
Perjantaina 25. lokakuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Turun kauppakorkeakoulu, Osuuskauppa-sali, Rehtorinpellonkatu 3) julkisesti tarkastettavaksi valtiotieteiden maisteri Jarkko Juhani Heinosen väitöskirja ” Kunnan yritysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Paavo Okko.
 
Jarkko Heinonen on syntynyt vuonna 1965 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1984 Juhana Herttuan lukiosta. Hän on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi 1993 Turun yliopistosta. Heinonen toimii asiamiehenä Turun kauppakamarissa. Väitös kuuluu taloustieteen alaan.
Luotu 16.10.2013 | Muokattu 07.07.2021