Lääketutkimus tarvitsee parempia solumalleja (Väitös: DI Anna Huhtinen, 22.9.2017, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)
Lääketutkimuksessa voidaan solumalleja käyttämällä selvittää sairauksien syntymekanismeja ja arvioida lääkeaineiden vaikutuksia. Tiedon avulla on mahdollista kehittää uusia ja paremmin kohdistettuja lääkkeitä. Anna Huhtinen tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten uuden solumallin avulla voidaan saada entistä täsmällisempää tietoa muun muassa verenpainetaudin ja sen lääkehoidon taustalla olevista solutason mekanismeista.
Turun yliopiston tiedote 12.9.2017
Viljeltyjen solujen käyttöön perustuvilla solumalleilla on lääketutkimuksessa tärkeä asema, kun kemian keksintöjä siirretään biologiassa ja lääketieteessä hyödynnettäviksi.
– Lääkekehityksessä käytetään solumalleja, kun pyritään arvioimaan kemiallisten yhdisteiden biologisia vaikutuksia. Usein solumallina käytetään helposti viljeltäviä sidekudosperäisiä soluja, Anna Huhtinen sanoo.
Solujen viestintämekanismit saattavat kuitenkin poiketa merkittävästi eri solutyyppien välillä. Sidekudossolujen avulla ei voidakaan luotettavasti tutkia esimerkiksi verenpainetaudin taustalla olevia solutason viestintämekanismeja, koska sidekudossolut viestivät eri tavoin kuin esimerkiksi verisuonten sileän lihaskerroksen solut tai verisuonten sisäpinnan endoteelisolut.
– Luotettavien tulosten saamiseksi tarvitaan parempia solumalleja, joissa on tutkittavan sairauden kannalta oikeanlainen soluympäristö. Verenpainetautiin liittyvälle tutkimukselle verisuonen sileälihassolut tarjoavat kiinnostavan soluympäristön. Elävässä elimistössä näillä verisuonten seinämissä sijaitsevilla soluilla on tärkeitä tehtäviä verisuonten supistumisen ja muovautuvuuden säätelyssä, Huhtinen kertoo.
Huhtinen kehitti väitöstutkimuksessaan geenimuokkauksen avulla alfa2B-reseptoria ilmentävä verisuonen sileälihassoluihin perustuvan koemallin ja selvitti tämän reseptorialatyypin merkitystä verisuonen sileälihassolujen supistumisen ja muovautuvuuden säätelyssä.
Alfa2-adrenergiset reseptorit aktivoituvat adrenaliinin ja noradrenaliinin vaikutuksesta ja välittävät monia tärkeitä elimistön säätelytehtäviä. Kaikki kolme alfa2-reseptorialatyyppiä osallistuvat verenpaineen säätelyyn. Ne voivat säädellä sekä verisuonten sileän lihaksen supistumista että verisuonten seinämän rakenteessa tapahtuvia muutoksia.
– Kohonneen verenpaineen alentamiseen on käytettävissä monia varsin tehokkaita lääkkeitä, mutta niihin liittyy myös haittavaikutuksia. Verenpainetta voidaan muun muassa alentaa lääkkeillä, jotka vaikuttavat aivoissa sijaitseviin alfa2A-reseptoreihin. Samat lääkkeet kuitenkin vaikuttavat myös verisuonen sileälihassoluissa oleviin alfa2B-reseptoreihin, jotka puolestaan supistavat verisuonia ja näin ollen nostavat verenpainetta. Tämän vuoksi olisi hyödyllistä löytää uusia lääkkeitä, joiden vaikutus kohdentuu tarkasti vain tiettyyn reseptorialatyyppiin, Huhtinen toteaa.
Vaikutuksiltaan tarkemmin kohdistetuilta lääkeaineilta voidaan odottaa parempaa tehoa ja vähemmän haittoja. Huhtisen mukaan lääketutkimus tarvitseekin uusia solumalleja, joissa lääkeaine-ehdokkaiden biologisia vaikutuksia voidaan paremmin ennakoida oikeanlaisessa soluympäristössä.
***
DI Anna Huhtinen esittää väitöskirjansa α2B-Adrenoceptors in the regulation of vascular smooth muscle cell contraction and proliferation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.9.2017 kello 12 (Turun yliopisto, dentalia, Arje Scheinin -sali, päärakennus, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Ruskoaho (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mika Scheinin (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
DI Anna Huhtinen on syntynyt vuonna 1977 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa vuonna 1996. Huhtinen suoritti korkeakoulututkintonsa (DI) Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2002. Väitöksen alana on farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito. Huhtinen työskentelee tutkijana Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella.
Väittelijän yhteystiedot: p. 040 964 4433, aleinon@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/huhtinen_anna.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.utupub.fi/handle/10024/143722