Lapsen allergia ja vanhempien tupakointi ovat yhteydessä lapsen alttiuteen saada hengitysvaikeuksia flunssan yhteydessä (Väitös: LL Riitta Turunen, 25.11.2016, lastentautioppi)
Uusi väitöstutkimus osoittaa, että rinovirukset aiheuttavat merkittävän osan lasten varhaisista uloshengitysvaikeuksista. Riitta Turunen totesi tutkimuksessaan, että allerginen herkistyminen ja molempien vanhempien tupakointi liittyi vahvasti lasten uloshengitysvaikeuksiin.
Turun yliopiston tiedote 18.11.2016
Pikkulapsilla jopa 76 prosenttia ensimmäisistä vaikeista uloshengitysvaikeuksista on rinoviruksen aiheuttamia. Lasten uloshengitysvaikeuksilla tarkoitetaan hengitysongelmia, joissa uloshengitys vinkuu pienten keuhkoputkien tulehduksen ja ahtautumisen johdosta.
– Väitöstutkimuksessani havaitsin, että tavallisimman flunssa viruksen, rinoviruksen, aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille altistaa lapsen atopia, eli poikkeava perinnöllinen taipumus herkistyä tavallisille ulkoisille allergeeneille, ja vanhempien tupakointi. Lapsilla, joilla ensimmäisen uloshengitysvaikeuden aiheuttajana on rinovirus, on huomattava riski sairastua myöhemmin astmaan. Osalla lapsia tätä astmariskiä voidaan todennäköisesti merkittävästi vähentää varhaisella suun kautta otetulla kortisonilääkityksellä, sanoo Turun yliopistossa väittelevä Riitta Turunen.
Turunen osoitti tutkimuksessaan ensimmäistä kertaa, että pienen lapsen varhainen akuutti uloshengitysvaikeus on täysin virusten aiheuttama. Kävi ilmi, että rinovirus on merkittävin taudinaiheuttaja akuutissa uloshengitysvaikeudessa 3-23 kuukauden ikäisillä pääosin osastohoitoisilla lapsilla. Seuraavaksi yleisin oli RS-virus ja kolmanneksi bokavirus.
– Uusi löydös oli, että molempien vanhempien tupakointi lapsen syntymän jälkeen liittyi vahvasti rinoviruksen aiheuttamaan akuuttiin uloshengitysvaikeuteen. Aikaisemmin on osoitettu, että äidin tupakointi raskauden aikana on merkittävä riskitekijä akuutille uloshengitysvaikeudelle, Turunen toteaa.
Sairastuminen rinovirus A- ja C-tyypin infektioihin oli myös yhteydessä potilaan atooppisiin piirteisiin ja ärhäkämpään taudinkuvaan kuin sairastuminen B-tyypin aiheuttamiin infektioihin.
Rinoviruksen aiheuttamat hengitysvaikeudet uusiutuvat helpommin
Tutkimuksessa ilmeni, että ne lapset, joilla oli rinoviruksen aiheuttama ensimmäinen akuutti uloshengitysvaikeus, saivat nopeammin uuden kohtauksen vuoden seurannassa kuin ne, joilla taudinaiheuttajana oli joku muu virus. Näillä lapsilla oli myös suurempi riski saada uusi rinoviruksen aiheuttama kohtaus.
– Osoitin myös, että suun kautta otettu kortisonilääkitys vähensi merkittävästi akuutteja uloshengitysvaikeuksia vuoden seurannan aikana, kun viruksen määrä oli suuri hengitysteissä. Lumeryhmässä jokainen näistä lapsista sai uuden kohtauksen seuraavan 100 päivän aikana, kun taas hoitoryhmässä niitä oli puolet vähemmän. Tulevaisuudessa varhaisen rinovirusinfektion estolla tai hoidolla saatetaan vähentää myöhempää sairastumista astmaan, Turunen sanoo.
Aikaisempien tutkimusten mukaan yleisimmät rinovirustyypit akuutissa uloshengitysvaikeudessa ovat rinovirus A ja C. Väitöstutkimuksessa rinovirus C-tyypin aiheuttamia infektioita oli noin puolella lapsista, rinovirus A-tyypin infektioita noin 20 prosentilla ja B-tyypin infektioita vain 1,2 prosentilla lapsista.
– Rinovirustyyppien suuri määrä ja geneettinen erilaisuus on ollut haaste diagnostiikalle ja hoitojen kehittämiselle. Tämä tulos painottaa A- ja C-tyypin merkitystä ensimmäisessä akuutissa uloshengitysvaikeudessa. Ne ovat myös avainasemassa diagnostisten menetelmien ja hoitomuotojen kehittelyssä, Turunen toteaa.
Akuutit uloshengitysvaikeudet ovat yleisiä alle kouluikäisillä lapsilla. Aikaisemmat tutkimukset ovat näyttäneet, että rinoviruksen aiheuttama akuutti uloshengitysvaikeus on lapsilla yhteydessä kohtauksien toistumiselle ja lapsuusiän astmalle.
Haasteena on ollut tunnistaa ne lapset, joille myöhemmin kehittyy astma. Rinovirusinfektion aiheuttama uloshengitysvaikeus on todettu varhaiseksi astman riskitekijäksi, mutta ensimmäistä akuuttia kohtausta on aikaisemmin tutkittu vähän.
***
LL Riitta Turunen esittää väitöskirjansa The first wheezing episode in small children: virus etiology, clinical characteristics and one-year outcome julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.11.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Hyöty (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Erika Isolauri (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LL Riitta Turunen on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin luonnontiedelukiossa vuonna 2006. Korkeakoulututkintonsa (LL) Turunen suoritti Turun yliopistossa vuonna 2014. Väittelijä työskentelee lastentauteihin erikoistuvana lääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0400 861531, rmniem(at)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/turunen_riitta.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/125882