Lapset oppivat helpommin lukemaan puhutun mukaisesti kirjoitettua kieltä (Väitös: MA Evgenia Rubinov, 20.11.2015, psykologia)
Venäläislapset oppivat helpommin lukemaan sanoja, joissa kirjaimen ja äänteen suhde on selkeä. Evgenia Rubinov tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa venäläislasten ja kaksikielisten suomalaislasten lukutaitoa.
Turun yliopiston tiedote 11.11.2015
Jos kirjaimen ja äänteen suhde on venäjänkielisessä sanassa selkeä, venäläiset lapset osaavat lukea sanoja yhtä hyvin kuin suomalaiset lapset lukevat suomea.
– Kun kirjain kääntyy äänteeksi epäsäännöllisesti, venäläislasten lukemisesta tulee hidasta ja epävarmaa. Sama pätee esimerkiksi ranskaa ja englantia puhuviin, Rubinov sanoo.
Perinteisesti Venäjällä on ajateltu, että venäjän lukeminen on helppoa, mutta kirjoittaminen vaikeaa. Ajatus on leimannut myös äidinkielen opetusta viime vuosiin asti. Rubinov tutki väitöskirjassaan pietarilaislapsia useaan otteeseen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Toinen hänen tutkimansa ryhmä olivat nelivuotiaat Suomessa asuvat yksi- ja kaksikieliset lapset.
– Hyvän venäjän lukutaidon saavuttamiseksi täytyy hallita myös oikeinkirjoitussääntöihin perustuva lukeminen äänteenmukaisen lisäksi. Tätä taitoa harjoitellaan koulussa vielä toisella luokalla, Rubinov kertoo.
Venäläislapset aloittavat lukemisen opettelun samalla tavoin kuin suomalaiset ikätoverinsa, eli tukeutumalla äänteisiin ja tavuihin. Venäjän kielessä tavurajoja on kuitenkin hankalampi löytää kuin monissa muissa kielissä. Lasten lukutaidossa on suurempia eroja, kun sanat ovat monimutkaisempia.
– Tämä näkyy selvästi siinä välivaiheessa, jossa lukeminen ei vielä ole varmaa ja sujuvaa. Vaikka tavurakenne olisi yksinkertainen, venäläislapset kohtaavat vaikeuksia kaksi- tai useampitavuisten sanojen lukemisessa, Rubinov toteaa.
Leikki ja lukuhetket ovat yhteydessä kaksikielisten lasten hyvään lukutaitoon
Rubinov vertaili tutkimuksessaan myös yksi- ja kaksikielisten nelivuotiaiden suomalaislasten kielenhallintaa. Kaksikieliset lapset puhuivat venäjää ja suomea. Rubinov oli kiinnostunut etenkin kielenkehityksen välietapeista, jotka ovat tärkeitä myöhemmän lukemaan oppimisen kannalta.
Yksikielisillä suomea puhuvilla lapsilla Rubinov ei havainnut yhteyttä kielitaidon ja päivittäisen toiminnan välillä. Kaksikielisistä lapsista paras kielitaito oli niillä, jotka saivat tasapainoisen ja runsaan annoksen leikkiä ja yhteistä lukemista kummallakin kielellä. Heillä suomen kielen hallinta oli samalla tasolla yksikielisten lasten kanssa.
– Kaiken kaikkiaan venäjän kielitaito oli suomea heikompi koko kaksikielisten lasten ryhmässä. Heikoin kielitaito oli niillä lapsilla, jotka kyllä kuulivat venäjää päivittäin, mutta joille ei esimerkiksi luettu venäjäksi, Rubinov sanoo.
***
Perjantaina 20. marraskuuta 2015 kello 12.15 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, luentosali Pub4, Assistentinkatu 7, Turku) julkisesti tarkastettavaksi MA Evgenia Rubinovin väitöskirja Language-specific aspects of reading acquisition: The case of Russian (Lukemaan oppimisen erityispiirteet venäjän kielessä). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Eve Kikas Tallinnan yliopistosta ja kustoksena professori emeritus Pekka Niemi Turun yliopistosta.
MA Evgenia Rubinov on syntynyt vuonna 1963 Kiovassa. Ylioppilastutkintonsa Rubinov suoritti 1980 Kiovassa ja MA-tutkintonsa 1986 (Kyiv National Linguistic University). Nykyisin hän toimii venäjän ja ruotsin opettajana (Centrum för integration och flerspråkighet, Sollentuna, Ruotsi). Väitös kuuluu psykologian alaan.