Lauseen kuvaaman asiaintilan kesto tulkitaan ympäröivän tekstin kontekstissa (Väitös: FM Salla Nurminen, 19.9.2015, suomen kieli)
FM Salla Nurminen tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomen kielen aspektia, jolla tarkoitetaan lauseen kuvaaman asiaintilan keston eli ajallisen etenemisen esittämistä joko jatkuvana (esim. Työkaverini on vielä kesälomalla) tai päättyvänä (esim. Tulen viiden maissa kotiin). Tätä merkityseroa kuvataan tutkimuksessa käsitteillä rajaamaton ja rajattu aspekti.
Turun yliopiston tiedote 11.9.2015
Väitöstutkimus osoitti, että aspektiltaan rajattua lausetta ei tekstikontekstin yhteydessäkään ole mahdollista tulkita rajaamattomaksi. Päinvastainen sen sijaan on mahdollista, sillä aspektiltaan rajaamaton lause voi tekstikontekstissaan hahmottua rajatuksi. Työ on laaja tutkimus kielenilmiöstä, jota pidetään moniulotteisena ja hankalasti kuvattavana.
Keskeistä työssä oli laatia systemaattinen kuvaus lauseiden aspektimerkitysten muodostumisesta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta aiemmissa tutkimuksissa esitettyä aspektin määrittelemisen tapaa ja osoitettiin, että ne eivät yksinään riitä kuvaamaan aspektia kattavasti mutta niitä voidaan pitää toisiaan täydentävinä. Olennaista oli myös selvittää, voiko tekstikonteksti jollakin tavalla vaikuttaa yksittäisen lauseen aspektimerkitykseen. Tähän liittyen tutkimuksessa todettiin, että kontekstin vaikutus tulee aineistossa esiin monitulkintaisten lauseiden yhteydessä sekä erilaisina lauseenulkoisina rajan ilmauksina.
Aineisto tarkensi kuvaa aspektin ilmaisemisen tavoista
Tutkimus perustuu todellisesta kielenkäytöstä peräisin olevaan aineistoon, ja tarkastelun kohteena on sanomalehtiteksteistä koottu lauseaineisto sekä näiden lauseiden kielelliset kontekstit eli kokonaiset tekstit. Tarkasteltavien lauseiden pääverbeinä ovat merkitykseltään yleisluontoiset ja käytössä yleiset olla, tehdä ja tulla.
‒ Suomen kielen aspektin tutkimus on painottunut tutkijoiden itse kehittelemien esimerkkien analysoimiseen, joten laajan ja systemaattisesti kerätyn aineiston pohjalta tehdylle aspektitutkimukselle oli tarvetta, Nurminen toteaa.
Aineiston tarkastelu myös osoitti väittelijän mukaan hieman yllättäenkin, että aspektimerkitysten ilmaisemisen kannalta hyvin keskeisinä kielellisinä elementteinä pidetyt keston ja toistuvuuden adverbiaalit (esim. tunnin, joka päivä) olivat aineistossa harvinaisia. Lisäksi ajankohtaa ilmaisevat adverbiaalit (esim. tänään, vuoden lopussa) hahmottuivat aineistossa rajattuutta osoittaviksi tarkastelunäkökulmiksi, vaikka niitä ei yleensä ole aspektin ilmaisemisen kannalta pidetty kovin tärkeinä.
Kontekstin huomioon ottaminen uusi lähestymistapa aspektin kuvaamiseen
‒ Suomen kielessä aspektia ei ilmaista kieliopillisesti esimerkiksi tiettyjen muotojen avulla. Sen sijaan kyse on merkityksistä, joiden ilmaiseminen on perinteisesti katsottu verbien mutta myös niiden ympärille muodostuvien lauseiden tehtäväksi. Tutkimuksessani tarkastelen lauseiden ilmaisemia aspektimerkityksiä, mutta olennaista oli ulottaa tarkastelu myös lauseen rajan ulkopuolelle ympäröivään tekstikontekstiin, sillä näin ei ole aiemmin tehty, Nurminen sanoo.
Tutkimus osoitti, että tekstikontekstilla on vaikutusta siihen, miten tekstissä esiintyvien lauseiden aspektimerkitys ymmärretään. Aspektiltaan monitulkintaisten eli yksittäisinä joko rajatuiksi tai rajaamattomiksi hahmottuvien lauseiden tapauksessa konteksti selvensi tulkinnan tai salli useamman vaihtoehtoisen tulkinnan samanaikaisesti. Teksteistä oli mahdollista osoittaa myös erilaisia lauseenulkoisia rajan ilmauksia, joiden avulla lauseen ilmaiseman asiaintilan kesto oli mahdollista tulkita päättyväksi. Näin oli siis siinä tapauksessa, että lause muutoin olisi ymmärretty aspektiltaan rajaamattomaksi. Sen sijaan teksteissä ei esiintynyt lainkaan sellaisia ilmauksia, jotka olisivat osoittaneet yksittäin tarkasteltuna rajatuksi ymmärretyn lauseen ilmaiseman asiaintilan jatkuvuutta.
***
Lauantaina 19. syyskuuta 2015 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Fennicum, luentosali XXV, Henrikinkatu 3, Turku) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Salla Nurmisen väitöskirja Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä. Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jari Sivonen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Marja-Liisa Helasvuo Turun yliopistosta.
FM Salla Nurminen on syntynyt vuonna 1985 Salossa ja suorittanut ylioppilastutkinnon 2004 Hermannin lukiossa Salossa. Filosofian maisteriksi hän valmistui 2010 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan työskentelee tutkijana. Väitös kuuluu suomen kielen alaan.