Liikunnan taitaminen aikuisena näkyy jo kouluiässä (Väitös: LitM Joonas Kalari, 8.4.2016, kasvatustiede)
Kouluiästä aikuisikään ulottuvassa seurantatutkimuksessa havaittiin, että liikehallinta erilaisissa kouluiän liikuntatehtävissä säilyi aikuisikään ja että sukupuolten liikehallinnan kehitys kouluiän jälkeen oli erilaista. Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan on tärkeää, että jo kouluiässä liikutaan mahdollisimman monipuolisesti.
Turun yliopiston tiedote 31.3.2016
Liikehallinta pysyi naisilla paremmin kuin miehillä. Kouluiässä oppilaat jakautuivat neljään liikehallinnaltaan erilaiseen tyyppiin: yleishyvät, tasapainoiset, pallotaitajat ja yleisheikot. Tyypit säilyivät lähes muuttumattomina aikuisikään. Myös tasoryhmissä (hyvät, keskiverrot, heikot) tapahtui hyvin vähän muutoksia.
– Parhaiten aikuisiän liikehallintaa selitti kouluiän liikehallinnan monipuolisuus, missä koululiikunta on erityisen tärkeässä asemassa. Tällöin olisi harjoitettava erityisesti heikkoja osa-alueita, jotta niistä ei tulisi aikuisena kynnystä jonkin liikuntamuodon harrastamiselle, Turun yliopistossa väittelevä Joonas Kalari sanoo.
Sukupuoli ja kehonrakenne vaikuttivat liikehallinnan kehitykseen kouluiän jälkeen
Kouluiässä tyttöjen ja poikien liikehallinta kehittyi samalla tavalla, mutta kouluiän jälkeen naisten liikehallinta heikkeni ja miesten parani. Kehonrakenteeltaan erilaisten ryhmien (kevyet, keskipainoiset, painavat) liikehallinnassa ei ollut eroa koulu- tai aikuisiässä, mutta pitkittäisseurannassa korkea kehonpaino kouluiässä ennusti muita painoryhmiä heikompaa liikehallintaa aikuisena.
– Yhteiskunnan näkökulmasta merkittävintä oli naisten liikehallinnan taantuminen varsinkin tasapainotehtävissä, mikä voi altistaa kaatumistapaturmille ja rajoittaa fyysistä toimintakykyä.
Muutokset ovat mahdollisia myös aikuisena
Vaikka kouluiän liikehallinta määritti vahvasti aikuisiän liikehallintaa sekä yksilö- että ryhmätasolla, suuretkin yksilölliset muutokset olivat mahdollisia kouluiän jälkeen. Hyviä liikuntamuotoja ovat kaikki, jotka horjuttavat tasapainoa ja joissa käytetään useita liikesuuntia. Tällaisia ovat esimerkiksi pallopelit, luistelu ja lumilautailu. Aikuisten yleiset kuntoliikuntamuodot kuten kävely, juoksu ja pyöräily, eivät sellaisenaan riitä liikehallinnan kehittämiseen.
– Jos tykkää juosta, metsässä juokseminen on hyvä valinta. Liikehallinnan harjoittaminen ei välttämättä edellytä runsasta hikoilua. Vaikkapa leikkipuistoissa tai rantakalliolla kiipeily ja tasapainoilu soveltuvat hyvin, tutkija vinkkaa.
Liikehallinnan kehityksestä ja pysyvyydestä kouluiästä aikuisikään on hyvin vähän tietoa. Tutkimus osoitti, että liikehallinnan harjoittaminen kouluiässä on tärkeää, mutta sen kehitykseen on mahdollista vaikuttaa myös kouluiän jälkeen. Jatkossa pitäisi tutkia tekijöitä, mistä muutokset liikehallinnan kehityksessä aiheutuvat ja miten niihin voitaisiin vaikuttaa.
Tutkimuksessa seurattiin liikehallinnan kehitystä ja pysyvyyttä 24 vuoden ajan. Siihen osallistui eri puolilta Suomea 44 miestä ja 44 naista, joiden liikehallintaa mitattiin kouluiässä vuosina 1985 ja 1988 (9–16-vuotiaina) sekä aikuisiässä vuonna 2009 (33−39-vuotiaina). Tutkimus oli osa Koululiikunnan vaikuttavuus (KOVA) -tutkimusta.
***
Liikuntatieteiden maisteri Joonas Kalari esittää väitöskirjansa Minkä nuorena hallitsee sen aikuisena taitaa? Liikehallinnan pysyvyys kouluiästä aikuisikään – 24 vuoden seurantatutkimus julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.4.2016 klo 12 (Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö, päärakennus, Toivo Laurilehto -sali, Seminaarinkatu 1, Rauma).
Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Lauri Laakso (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena emeritusprofessori Heimo Nupponen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
LitM Joonas Kalari on syntynyt vuonna 1980 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1999 Konneveden lukiossa. Korkeakoulututkintonsa (LitM) Kalari suoritti Jyväskylän yliopistossa 2006. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väittelijän yhteystiedot: joonaskalari(at)outlook.com
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/kalari_joonas.JPG
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/121855