Lisäkiveksien erittämät proteiinit ja rasvojen synteesin säätely vaikuttavat hedelmällisyyteen ja siittiöiden liikkuvuuteen (Väitös FM Ida Björkgren 12.12.2014, fysiologia)
Hedelmättömien miesten hoitoon sekä miesten uusien ehkäisymenetelmien kehittämiseen saatiin uusia välineitä filosofian maisteri Ida Björkgrenin Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Uroshiiriä tutkinut Björkgren todensi, että siittiöiden liikkuvuuteen vaikuttivat sekä vastikään löydetty beta-defensiinit että lisäkiveksissä tapahtuva rasvojen synteesin tarkka säätely. Rasvojen synteesin säätely vaikutti myös uroshiirien lisääntymiskykyyn.
– Tulokset antavat sellaista tärkeää tietoa siittiöiden kypsymisestä, jota voidaan jatkossa käyttää hedelmättömien potilaiden hoitoon tähdätyissä tutkimuksissa sekä miesten uusien ehkäisymenetelmien kehittämisessä, biolääketieteen laitoksen fysiologian osastolla työskentelevä Ida Björkgren sanoo.
Beta-defensiini vaikuttavat siittiön liikkumista
– Näiden proteiinien luultiin aluksi vain suojaavan siittiöitä bakteereilta ja viruksilta, mutta uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ne myös sitoutuvat lisäkiveksessä siittiöiden pinnalle vaikuttaen niiden liikkuvuuteen, Björkgren kertoo.
Hän tutki hiiriä, joiden lisäkiveksistä beta-defensiini-41 -proteiini puuttui. Näiden hiirten siittiöt uivat normaalista poikkeavalla tavalla. Björkgren toteaakin, että oletettavasti siis tällä proteiinilla on tärkeä liikkuvuutta säätelevä tehtävä siittiöiden hännässä.
– Ihmisten lisäkivekset ilmentävät myös proteiinia, joka muistuttaa erittäin paljon hiiren beta-defensiini-41 -proteiinia, ja onkin todennäköistä, että se säätelee myös miehen hedelmällisyyttä vaikuttamalla siittiöiden liikkuvuuteen.
Lisäkiveksissä tuotetut rasvat säätelevät siittiöiden liikkuvuutta
Ida Björkgren tutki myös hiiriä, joiden lisäkiveksistä puuttuu Dicer1-proteiini, minkä seurauksena rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavien geenien ilmentyminen oli häiriintynyt lisäkiveksissä.
Geenien ilmentymistä säätelevät pienet RNA-molekyylit, mikro-RNA:t, jotka sitoutuvat geenituotteen pinnalle ja hajottavat sen. Soluissa mikro-RNAi:ta tuottavat DICER1-nimiset proteiinit.
– Dicer1-puutteisten hiirten siittiöiden rasvapitoisuudet olivat muuttuneet siten, että kolesterolia oli normaalia enemmän ja tyydyttymättömiä rasvahappoja vähemmän, mikä johti siittiöiden liikkumattomuuteen ja siten hedelmättömyyteen, Björkgren sanoo.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa osoitettiin suora yhteys lisäkiveksen rasva-aineenvaihdunnan ja siittiöiden toiminnan välillä.
– Kehitetty tutkimusmalli on hyödyllinen, kun koetetaan ymmärtää kuinka etenkin länsimaissa yleistynyt lihavuus ja kolesterolia runsaasti sisältävä ruokavalio vaikuttavat miesten hedelmällisyyteen.
**
Perjantaina 12. joulukuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku) julkisesti tarkastettavaksi FM Ida Bjökgrenin väitöskirja ”Novel genes and regulatory systems in epididymal differentiation and sperm maturation of the mouse” (Uudet geenit ja säätelyjärjestelmät hiiren lisäkiveksen kehityksessä ja siittiöiden kypsymisessä). Virallisena vastaväittäjänä toimii PhD Sylvie Breton Yhdysvalloista (Harvard Medical School/Massachusetts General Hospital) ja kustoksena professori Matti Poutanen Turun yliopistosta.
FM Ida Björkgren on syntynyt 1982 Sollentunassa Ruotsissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2001 Mustasaaren lukiosta (Korsholms gymnasium). Filosofian maisteriksi Björkgren valmistui 2008 Helsingin yliopistosta. Parhaillaan hän toimii tutkijakoulutettavana Turun yliopistossa. Väitös kuuluu fysiologian alaan.