Lisämunuaissyövän diagnosointiin ja hoitoon uusia keinoja (Väitös: MSc Milena Doroszko, 1.12.2017, biolääketiede)
Hyvänlaatuisia lisämunuaiskasvaimia havaitaan lähes viidellä prosentilla ikääntyvästä väestöstä, kun taas lisämunuaissyövät ovat harvinaisia mutta hyvin pahanlaatuisia. Tavallisesti lisämunuaissyövän ainoa tehokas hoitomuoto on leikkaus, mutta merkkiaineita varhaista diagnoosia varten ei ole. Turun yliopistossa väittelevä Milena Doroszko selvitti väitöstutkimuksessaan lisämunuaiskasvainten syntymekanismeja ja mahdollisuuksia kehittää uusia hoitokeinoja.
Turun yliopiston tiedote 27.11.2017
Lisämunuaissyöpien ilmaantuvuus on vuosittain vain noin kaksi tapausta miljoonaa kohti, mutta lääketieteen kehityksestä huolimatta potilaitten viiden vuoden eloonjäämisennuste on vain 10–25 %.
– Hyvän- ja pahanlaatuisten lisämunuaiskasvainten erottaminen toisistaan on vaikeaa, vaikka se olisi potilaan kannalta hyvin tärkeää, sillä lisämunuaissyöpä lähettää runsaasti etäpesäkkeitä, Milena Doroszko tähdentää.
Doroszkon väitöstutkimuksen päätavoitteita olivat lisämunuaiskasvainten syntymekanismien selvittäminen ja mahdollisten merkkiaineitten tunnistaminen sekä uusien hoitomenetelmien kehittäminen. Tähän Doroszko käytti gonadotropiinien vapauttajahormonin estäjää Cetrorelix-asetaattia, joka estää luteinisoivan hormonin (LH) erittymisen ja sen myötä LH:n stimuloiman steroidihormonien tuotannon.
Cetrorelixin vaikutuksia Doroszko tutki ihmisen ja hiiren lisämunuaiskasvainsolulinjoissa ja muuntogeenisten hiirten lisämunuaissyöpäkasvaimissa. Cetrorelix vaikutti yllättäen suoraan ihmisen ja hiiren lisämunuaiskasvainsoluihin aiheuttamalla solukuolemaa ja vähentämällä solujakautumista ja kasvaimen kasvua.
Lisäksi Doroszko selvitti luteinisoivan hormonin reseptorin merkitystä raskauden aiheuttamassa Cushingin oireyhtymässä. Muuntogeenisten hiirten kasvaimissa ilmentyi estrogeenireseptori alfa, kun taas terveessä lisämunuaisissa ilmentyi useita muita uusia molekyylejä, kuten GRB10, RERG, GNAS ja NFATC2.
– Väitöstutkimukseni osoitti, että luteinisoivalla hormonilla ja sen reseptorilla on tärkeä merkitys eräiden lisämunuaisen kasvainten synnyssä. Säätelymolekyyli GATA4 on puolestaan tärkeä kasvainten kehitykselle, ja se on uusi mahdollinen lisämunuaissyövän merkkiaine. Lisäksi gonadotropiinien vapauttajahormonin estäjiä voidaan harkita uusiksi lisämunuaissyöpien lääkkeiksi, Doroszko tiivistää.
***
MSc Milena Doroszko esittää väitöskirjansa Identification of Novel Genes Involved in the Pathophysiology of Adrenocortical Tumorigenesis julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.12.2017 kello 12 (Turun yliopisto, ICT-talo, Lambda-luentosali, Joukahaisenkatu 3–5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Robert S. Viger (Laval University, Kanada) ja kustoksena professori Jorma Toppari (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
MSc Milena Doroszko on syntynyt vuonna 1988 Puolassa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) vuonna 2012 University of Warmia and Mazury in Olsztyn yliopistossa Puolassa. Väitöksen alana on biolääketiede. Doroszko työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
Väittelijän yhteystiedot: p. 0442746828, milena.doroszko@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/doroszko_milena.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7024-7