Lyhytkin opetus kohentaa nuorten mielenterveystietoisuutta (Väitös: MSc, RHV Evanthia Sakellari 10.10.2014, hoitotiede ja lastenpsykiatria)
Evanthia Sakellarin hoitotieteen ja lastenpsykiatrian alan väitöstutkimuksen perusteella mielenterveysaiheinen opetus edistää nuorten myönteistä ja ymmärtävää suhtautumista mielen sairauksiin ja ihmisiin, joilla on mielenterveysongelmia. Tutkimuksen valossa nuorille suunnattuun opetukseen on syytä panostaa, koska yhteisön asenneilmapiiri vaikuttaa merkittävästi sairaiden elämänlaatuun ja syrjäytymisriskiin. Ymmärtävät asenteet voivat myös madaltaa avun hakemisen kynnystä.
Sakellarin väitöstutkimus kreikkalaisten nuorten mielenterveyskäsityksistä osoitti, että opetuksella oli selkeän myönteinen vaikutus 13–16-vuotiaiden nuorten käsityksiin mielenterveydestä, mielenterveyshäiriöistä ja niihin sairastuneista.
– Ennen opetusta nuoret käsittivät mielenterveyden häiriöt tunteina, tekoina ja käytöksenä tai esimerkiksi sulkeutuneisuutena ja aggressiivisuutena. Lisäksi ne miellettiin puutteina, esimerkiksi kykyjen, perheen, ystävien ja työn puutteena. Tietoa saatuaan nuoret osasivat kiinnittää huomiota potilaiden tarpeisiin ja kohteluun, Sakellari kuvailee löydöksiään.
Vasta opetusta saatuaan oppilaat huomioivat mielenterveyden häiriöt sairauksina muiden joukossa ja pitivät niiden hoitamista mahdollisena. Mielenterveyshäiriöihin yhdistettiin vähemmän kielteisiä ja uhkaavia ja enemmän myönteisiä elementtejä. Kielteiset ulkonäkö- ja käyttäytymiselementit poistuivat oppilaiden piirroksista opetuksen jälkeen, esimerkiksi potilaita ei enää sijoitettu kaltereiden taakse.
Sosiaaliseen tukeen ja sairaiden sopeutumiseen liittyvissä asenteissa ilmeni tilastollisesti merkitsevä positiivinen muutos vain opetusta saaneiden nuorten ryhmässä. Vertailuryhmässä vastaavia muutoksia ei esiintynyt.
Opettaminen on tehokasta mielenterveystyötä
Sakellarin tutkimuksen perusteella koulussa annettu mielenterveyskasvatus on tehokasta. Jo kahden oppitunnin mittainen tietoisku riitti lisäämään ymmärrystä mielenterveydestä ja sen häiriöistä ja vaikuttamaan asenteisiin. Opetusmenetelminä olivat luento ja keskustelu.
Väitöstutkimus on linjassa aiempien mielenterveyskasvatusta käsittelevien interventiotutkimusten kanssa. Sakellarin havainnoilla onkin kansainvälistä merkitystä ja ne ovat sovellettavissa käytäntöön myös Suomessa.
– Terveysalan ammattilaiset eivät aina näe asennekasvatusta ensisijaisena tehtävänään, mutta yleisellä asenneilmapiirillä on keskeinen merkitys yhteisön toiminnalle ja hyvinvoinnille, Sakellari sanoo.
Sakellarin mukaan nuoret ovat tärkeä opetuskohde, koska heidän elämänvaiheessaan asenteet hakevat vasta muotoaan. Tutkimuksen 13–16-vuotiaat kykenivät jo hahmottamaan mielenterveyttä ja sen häiriöitä moniulotteisesti.
– Mielenterveyshäiriöitä sairastavia ihmisiä löytyy jokaisen elinpiiristä. On olennaista, että nuorilla on lähitulevaisuuden aikuisina ja vaikuttajina hyvät edellytykset ymmärtää mielenterveysasioita.
***
Maailman mielenterveyspäivänä, perjantaina 10. lokakuuta 2014 klo 12.00 esitetään Turun yliopistossa (EDU2, Educarium, Assistentinkatu 5, Turku) julkisesti tarkastettavaksi MSc, RHV Evanthia Sakellarin väitöskirja Exploring the impact of mental health education on adolescents’ perceptions about mental health and mental illness. Improving community health. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Päivi Åstedt-Kurki Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi Turun yliopistosta.
MSc, RHV Evanthia Sakellari on syntynyt Ateenassa 1979 ja valmistunut lukiosta Ateenassa 1996. Maisteriksi hän valmistui 2002 Kuopion yliopistosta. Väitos kuuluu hoitotieteen ja lastenpsykiatrian alaan.