Maahanmuuttajaoppilaiden äidinkieli uhkaa kuihtua keskustelukieleksi (Väitös: KM Annukka Muuri, 26.9.2014, kasvatustiede)

19.09.2014

Maahanmuuttajalapset oppivat alle kolmessa vuodessa arkikielen, mutta yksinkertaisten loogisten tekstien kirjoittamisen oppiminen vei jopa kaksinkertaisen ajan. Kasvatustieteen maisteri Annukka Muurin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus paljasti myös, että maahanmuuttajaoppilaat arvioivat itse suomen kielen taitonsa omaa äidinkieltään paremmaksi. Äidinkieli uhkaa kuihtua keskustelukieleksi.

Turun yliopiston tiedote 19.9.2014

Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana ja on yhä kasvussa. Yhä useammassa luokassa on maahanmuuttajataustaisia oppilaita, joiden suomen kielen taidoissa on eroja. Kasvatustieteen maisteri Annukka Muuri selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, minkälaista vaihtelua maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taidoissa esiintyi peruskoulun kuudennella luokalla.

– Tutkimustulokset osoittivat, että maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taito oli yleisesti ottaen luultua parempi. Tulosten mukaan yli puolella oppilaista oli tyydyttävä suomen kielen taito. Joka kuudennen suomen kielen taito oli heikkoa ja joka neljännen kielitaidon taso vastasi erinomaista, Muuri kertoo.

Oppilaiden kielitaidon taso oli melko hyvällä tasolla kaikilla kielitaidon osa-alueilla.

Mitä kauemmin oppilaat olivat asuneet Suomessa ja mitä nuorempina he olivat tulleet Suomeen, sitä parempi suomen kielen taito heillä oli.

Kirjoittamistaito oli oppilaille selvästi vaikein kielitaidon osa-alue. Tutkimustuloksiin perustuen Muuri toteaakin, että kirjoittamista tulisi harjoitella paitsi suomi toisena kielenä -opetuksessa myös muissa oppiaineissa, sillä akateemisten tekstien kirjoittaminen vaatii paljon harjoittelua.

– Oppilaat olivat oppineet alle kolmessa vuodessa sosiaalisen kielitaidon eli arkikielen, jolla he pystyvät mm. keskustelemaan tutuista aiheista ilman valmisteluja ja kertomaan kokemuksiaan. Sen sijaan yksinkertaisten, mutta loogisten tekstien kirjoittamisen oppiminen vei keskimäärin neljästä seitsemään vuotta, Muuri sanoo.

Tutkimus paljasti myös, että joidenkin, jopa yli kahdeksan vuotta maassa asuneiden oppilaiden kirjoittamistaito oli edelleen varsin heikkoa.

– Opettajien tulisikin varmistaa, että sosiaalisen kielitaidon saavuttamisen tai pitkän maassaoloajan jälkeen oppilaan kielen kehittymistä tuetaan tarvittaessa edelleen, Muuri sanoo.

Suomen kieli vahvempi kuin oman äidinkielen taito

Muurin tutkimat oppilaat arvioivat suomen kielen taitonsa omaa äidinkieltään paremmaksi puhumisessa, lukemisessa ja kirjoittamisessa.

– Tämä huolestuttava tulos merkitsee sitä, että oppilaiden kaksikielisyys viittaa substraktiiviseen eli vähenteiseen kaksikielisyyteen. Maahanmuuttajaoppilaat totesivat, että he puhuvat paremmin suomea kuin äidinkieltään, suurempana ero näkyy kirjoittamisessa ja lukemisessa. Oma äidinkieli kuihtuu keskustelukieleksi, Muuri sanoo.

Hän toteaakin, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulisi saada omakielistä tukea ja oman äidinkielen opetusta erityisesti akateemisissa taidoissa, jotta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoite maahanmuuttajaoppilaan toiminnallisesta kaksikielisyydestä toteutuisi. Nykyisin maahanmuuttajille oman äidinkielen opiskelu on vapaaehtoista ja muun koulutyön päälle tulevaa.
Parhaiten eri kielitaitoa mittaavissa mittareissa menestyivät oppilaat, jotka eivät olleet osallistuneet perusopetukseen valmistavaan opetukseen eivätkä erilliseen suomi toisena kielenä -opetukseen.

– Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että opettajat ovat osanneet ohjata ne maahanmuuttajalapset, joiden kielitaito on hyvä, suomi äidinkielenä -ryhmiin. Tärkeää onkin katsoa maahanmuuttajaoppilaan kielitaso eikä sitä, miten pitkään hän on ollut Suomessa, Muuri sanoo.

Tuloksista kuitenkin ilmeni, että niiden joukossa, jotka eivät olleet opiskelleet erillisessä suomi toisena kielenä -opetuksessa, esiintyi heikkoja tuloksia kaikissa mittareissa.

– Tulos antaa viitteitä siitä, että osa tutkimusjoukosta ei ollut saanut tarvitsemaansa suomi toisena kielenä -opetusta erillisessä ryhmässä. Opetusjärjestelyt vaihtelevat suuresti, etenkin pienissä kunnissa ja haja-asutusalueella mutta myös samankin kaupungin sisällä. Kuntien tulisi ottaa vastuu maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyistä ja varmistaa kaikkien yhtäläinen oikeus saada tarvitsemaansa tukea suomen kielen opiskeluun, Muuri sanoo.

Äidin korkealla koulutustasolla selvä yhteys suomen kielen taitoon

Muuri havaitsi, että erityisesti äidin korkeampi koulutustaso oli yhteydessä oppilaiden korkeampaan suomen kielen taidon tasoon.

– Korkeimmin koulutettuja olivat venäläisäidit. Venäjänkieliset ja Suomessa pisimpään asuneet vietnaminkieliset saavuttivat parhaat tulokset kaikissa kielitaitoa mittaavissa mittareissa. Vaikka eri kieliryhmien välillä esiintyi eroja suomen kielen tasossa äidin koulutustaustan suhteen, Muuri kuitenkin painottaa, että oppilaat tulevat hyvin erilaisista taustoista, ja siksi tuloksia täytyy tarkastella varomasta tekemättä liiallisia yleistyksiä.

– Oppilaan taustasta huolimatta, maahanmuuttajaoppilas tulee nähdä yksilönä, jolla on yksilöllinen oppimisen polku.

Paluumuuttajat menestyivät kielitaitotehtävissä kaikkein parhaiten ja pakolaiset heikoiten.

Perjantaina 26. syyskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Rauman OKL, Aino Pohjanoksa -sali, Seminaarinkatu 1, Rauma) julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteen maisteri Annukka Muurin väitöskirja ”Kielestä kiinni" Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Arto Kallioniemi Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori emerita Soili Keskinen Turun yliopistosta.

KM Annukka Muuri on syntynyt 1975 ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1994 Nurmon lukiosta. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui 2001 Turun yliopistosta. Muuri toimii Lausteen koulun luokanopettajana ja varajohtajana ja Turun Lasten Parlamentissa koordinaattorina. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.

Luotu 19.09.2014 | Muokattu 26.07.2021